7. marraskuuta 2011

ikävöidä 1. kaivata, haikailla 2. tuntea ikävää

Päivä 28 – Ikävöin

Ikävöin aikaa jolloin molemmat mummini olivat vielä kunnossa.

Toinen mummini, isän äiti, on ollut sateenkaaren tuolla puolen jo 8 vuoden ajan. Sitä ennen hän oli useamman vuoden alzheimerin taudin takia palvelukodissa ja ei oikein muistanut asioita oikein. Mutta ikävöin aikaa joka oli kauan ennen hänen sairastumistaan alzheimeriin. Hän asui vain kilometrin päässä ja aika useinkin peruskouluaikaan, varsinkin ala-asteella, saatoin koulupäivän jälkeen mennä hänen luokseen kylään, odottelemaan että isä ja äiti pääsevät töistä ja tulevat hakemaan minut kotiin. Siellä sitten olikin aina tarjolla lettuja. Mummin tekemät letut on ihan maailman parhaimpia edelleenkin! Valurautapannu, voissa paistettuna ja ihanat pitsireunat. Slurps!

Äitini äiti on tällä hetkellä palvelukodissa ja hänellä on alzheimerin tauti. Ikää 91. Hänellä alkoi muisti heikkenemään vasta muutamia vuosia sitten ja nyt hän on ihan sekaisin (luulee omien vanhempiensa edelleen elävän, jne.). Mutta kun ajat olivat vielä paremmat hänen luonaan oli todella mukava käydä. Hän kertoili usein tarinoita sota-ajoista. Mummi oli kuitenkin kokenut talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan kauhut. Mummi tykkäsi myös kertoilla matkoistaan serkkunsa (?) kanssa Albaniaan ja Laatokan luostariin ja en edes muista missä kaikkialla mummi on matkustellut. Ja myös täällä mummolassa oli takuuvarmasti aina joitain herkkuja tarjolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit tervetulleita. Muistathan kuitenkin, että jos sinulla ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin silloin voi hyvin olla myös hiljaa. :)

Sanavahvistus käytössä kaikissa kommenteissa ja yli 28 päivää vanhoissa teksteissä kommentit tulevat näkyviin heti kun olen ne hyväksynyt.