Hyvää mieltä

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista mielenterveysviikkoa ja ajattelinkin sen kunniaksi hieman kertoilla siitä, että mitä olen kuluneen syksyn aikana tehnyt, niin oman kuin muiden mielenterveyden eteen.

Olen aloittanut vapaaehtoistyön oululaisella Hyvän mielen talolla. Käyn siellä kerran viikossa kahden tunnin ajan istuskelemassa, juomassa kahvia, jutustelemassa kävijöiden ja työntekijöiden kanssa. Lisäksi välillä myös esittelen talon toimintaa uusille kävijöille ja jokaisen vuoron alussa otan selvää onko viikko-ohjelmassa jotain uutta/muutoksia.

Pirteä vapaaehtoinen

Mikä tämä Hyvän mielen talo siis oikein on?

Hyvän mielen talo on paikka mielenterveyskuntoutujille, heidän läheisilleen, ystävilleen sekä sellaisille, jotka ovat kiinnostuneet mielenterveyteen liittyvistä asioista. Siellä järjestetään erilaista toimintaa, kuten vertaistuki- ja toimintaryhmiä, on luentoja, koulutuksia, tarjotaan keskusteluapua sellaisille jotka sitä kaipaavat, ja lisäksi olohuone Repo (aiemmin tunnettiin nimellä Helmi), jossa minä toimin vapaaehtoisena. Repoon voi tulla viettämään aikaa, juomaan kahvia, lukemaan lehtiä, kohtaamaan muita ihmisiä.

Hyvis sijaitsi aiemmin Myllytullissa, mutta muutti nyt loka-marraskuun vaihteessa uusiin tiloihin ihan keskustaan, jonne on helpompi monilla tulla. Nyt se siis sijaitsee osoitteessa Kauppurienkatu 23. Jos maamerkkejä kaivataan, niin ikkunoista näkee Kauppakeskus Valkean, viereisessä talossa on Intersport Rintamäki ja alakerrassa keskustan asukastupa Katoppa.

Hyvis on avoinna joka arkipäivä klo 10-16, poikkeuksena keskiviikko jolloin auki 10-17.30.

Kyltti kertoo minne suunnata :)

Ennen kuin Hyvis muutti uusiin tiloihin, toki siellä tuli tehdä pientä pintaremonttia. Ja katsokaa tuosta alta millaista tapettia sieltä löytyy! Aivan ihanaa kettutapettia. Siellä on muutenkin aika kettumaisia yksityiskohtia, kuten kettupehmo kirjahyllyllä, kahvimukit samaa sarjaa tapetin kanssa, .. Ja onhan Hyviksen logossa kaksi kettua ja olohuone nimeltään Repo.

Kettutapetti!

Kettupehmo kirjahyllyn päällä!

Omaa mielenterveyttäni kohtaan tästä vapaaehtoistyöstä on ollut apua, sillä muuten varmaankin vain olisin kotona neljän seinän sisällä joka päivä. Vapaaehtoistyö "pakottaa" edes kerran viikossa poistumaan kotoa. Ja Hyvikseen päädyin vapaaehtoiseksi koska olen kiinnostunut mielenterveys- ja päihdetyöstä. Haluan olla mukana ehkäisemässä syrjäytymistä, antaa oman panokseni, ja olla kuuntelevana korvana jos joku sellaista kaipaa.


Onko sinulle Hyvän mielen talo tuttu? Tai oletko vapaaehtoisena jossakin?

Viisi

Perjantaina tuli kuluneeksi viisi vuotta siitä kun Jaken kanssa sanoimme toisillemme tahdon. Päädyimme juhlistamaan sitä kahden päivän ajan, ihan vain siksi, että varasimme pöydän ravintolasta ennen kuin saimme tietää elokuvien näytösajat sille päivää.

Perjantaina, eli oikeana hääpäivänämme, kävimme syömässä Viikinkiravintola Haraldissa. Varasimme pöydän ajoissa ja ihan hyvä vain, sillä ravintola oli ihan täynnä. Haraldin ruokalista vaihtui aiemmin syksyllä, ja innolla katselinkin mitä herkkuja sieltä löytyisi. Alkuruuaksi päädyin ottamaan Veräjän vieren vihreä nimellä kulkevan salaatin, joka oli erittäin maittava. Härkäpapuja söin ihan ensimmäistä kertaa ja täytyy todeta, että voisipa niitä toistekin syödä. Härkäpapujen lisäksi salaatissa oli myös mm. granaattiomenaa (nom!), paahdettuja siemeniä ja herkullista rieskaa.

Veräjän vieren vihreä

Jake otti alkuruuaksi Luostarisaaren lohikiven, joka sisälsi mm. kylmäsavustettua lohta, mätiä ja salaattia. Minäkin mietin tätä itselleni alkuun, mutta tuo mäti olisi jäänyt syömättä, joten otin sellaisen mistä varmuudella tiesin, että kaiken voin syödä.

Luostarisaaren lohikivi

Pääruokien valinta tuottikin sitten meille molemmille enemmän vaikeuksia. Olisi ollut listalla niin monta eri vaihtoehtoa mistä valita. Lopulta kuitenkin minä päädyin valitsemaan Broileria vuohipaimenen nuotiolta ja Jake valitsi Yrttitarhan härkää. Minun annokseni sisälsi broileria ja vuohenjuustoa perunoiden ja juuresten kanssa ja Jaken annos härkää, perunoita ja juureksia.

Broileria vuohipaimenen nuotiolta

Yrttitarhan härkää

Pääruuan syötyämme olimme molemmat niin täynnä, että jälkiruualle ei yksinkertaisesti ollut enää tilaa. Lähdettyämme Haraldista suuntasimme suoraan kotiin viettämään iltaa TV-sarjojen parissa.

Lauantaina sitten olikin vuorossa leffailua. Menimme katsomaan Doctor Strangen päivänäytökseen Elokuvateatteri Stariin. Vaikka olenkin kova Marvel-fani, niin Doctor Strange oli minulle oudompi henkilöhahmo. Toki tiesin jotakin entuudestaan ja Wikipedia kertoi lisää, mutta voisi sanoa että menin katsomaan elokuvan ummikkona. Elokuva oli kyllä todella hyvä. Benedict Cumberbatch teki loistavan suorituksen ja olihan se Mads Mikkelsenkin hyvä. Ja se lopputekstien aikana tuleva teaser.. Aaaaa! Oon ihan innoissani. En kuitenkaan halua spoilata, jos joku lukija ei ole vielä käynyt elokuvaa katsomassa.

Doctor Strange

Koska elokuvan päättyessä kello oli jo kolme ja olimme syöneet vain aamupalan, niin päätimme lähteä vielä kaupungille syömään. Tällä kertaa ruokapaikaksi valikoitui M6 Dining. Jake otti itselleen burgerin ja itse päädyin ottamaan falafelannoksen, johon kuului siis falafeleja sekä kreikkalaista salaattia. Meinasi silmät tippua päästä kun tuo lautanen tuli pöytään. En odottanut nimittäin noin isoa annosta. Annos oli kuitenkin todella herkullinen ja tälläkin kertaa salaatissa oli granaattiomenaa! Kaikki falafelit söin, mutta salaattia en jaksanut kokonaan.

Falafelia ja kreikkalaista salaattia

Jälkkäriksi joimme vielä kanelikahvia, joka kuului hintaan. Tuo kanelikahvi maistui ihan siltä kuin olisi juonut kahvia, johon on dipattu kanelikorppua. Omnomnom! Ja ruokailun jälkeen suuntasimme kaupan kautta kotiin, katsomaan TV-sarjoja.

Näin meillä siis vietettiin tänä vuonna hääpäivää. Mitähän sitä ensi vuonna keksisi...

And believe I am still alive..

Olen miettinyt jo pitkään miten tämän postauksen aloittaisi. Tapoja on niin monia. Olen myös miettinyt sisältöä. Tyyliä. Melkein ihan mitä vain mitä voi, ihan vain sanoakseni..

OLEN TAKAISIN!

Välissä on melkein puolen vuoden tauko kirjoittamisesta. En edes tiedä onko blogillani enää lukijoita, mutta ehkä se tämän postin myötä selviää.

Puolen vuoden hiljaisuudesta voin syyttää opintoja. Ja toki itseäni. Kevät vain sattui olemaan kiireistä aikaa opintojen suhteen. Viimeiset tärkeät kurssit, työssä oppiminen, tutkintotilaisuus. Toisin sanoen paljon tietojen etsimistä, kirjallisia töitä, osaamisen näyttämistä käytännössä ja teoriassa. Välillä meinasi mennä usko itseen, mutta lopulta kaikki meni kuitenkin hyvin ja sain huokaista helpotuksesta. Ja sain ne lähihoitajan paperit! :)

Valamis! Tosin lähihoitajana ei voi koskaan sanoa olevansa valmis, sillä koko ajan tulee uutta oppimista..

Opintojen loppumisen jälkeen sitten olenkin metsästellyt työpaikkoja, eli kirjoittanut monia monia työhakemuksia. Keikkatyötä kyllä olisi tarjolla ja olen ilmoittautunutkin pariin eri paikkaan sijaiseksi, mutta mukavampaa se olisi jos saisi vakityöpaikan tai ainaki pidemmän työsopimuksen kuin 8h kerrallaan.

Mutta mitä blogin tulevaisuudessa on tiedossa? Ainakin monta juttua on mietintämyssyssä, mahdollisesti jopa jotain videopostausta saatan tehdä.

Jos täällä on enää lukijoita, niin mistä te haluaisitte lukea nyt kun olen palannut blogini pariin?

Kuulumisia

Hups, edellisestä postauksesta jo kuukausi aikaa ja silloinkin vain opastin tekemään itse nukketeatterinukkea. No, pidempään mua seuranneet toki tietävät jo sen, että kuukauden tauko kirjoittamisessa ei ole mulle mikään ihme, varsinkin kun välillä saattaa olla useampiakin kuukausia etten postaile mitään. Tänä vuonna muutenkin postaustahti ollut aika olematon ja syytän siitä koulua/opintoja. Ja ehkä sitä, että olen taas tänä vuonna innostunut pelailemaan pelejä. Dragon Age, Skyrim, Fallout 4, .. eli ehkä mun pitääkin syyttää pelifirmoja koska tekevät liian mielenkiintoisia pelejä! :D

Viimeisin pelirakkaus, Fallout 4.

Koulun ja pelaamisen lisäksi mun elämässä ei olekaan kovin mitään mullistavaa tapahtunutkaan. Koulussa kaikki mennyt hyvin ja mulla ois tälle vuodelle enää yksi pakollinen koulupäivä ennen joululomaa. Toki kouluhommia pitää kotonakin tehdä, joista isoin on liiketoimintasuunnitelma. Sain vapautuksen yrittäjyyskurssista, sillä olen sen jo aikaisempien opintojeni aikana kahdesti käynyt. Liiketoimintasuunnitelma on kuitenkin tehtävä, sillä se on yksi ammattitaitovaatimuksista. Olen kuitenkin asettanut jo itseni aika pitkälti lomamoodiin. Lomamoodiin asettautuminen alkoi myös aika mukavissa merkeissä, sillä sain kuulla saaneeni työssä oppimispaikan koulun kautta. Ja siihen työssä oppimispaikkaan ei muuten ihan helposti vammaistyöhön suuntautuvat lähihoitajaopiskelijat pääse!

Tällä viikolla Ouluun tuli ihan kunnolla lunta, vihdoinkin!

Tällä viikolla oli koulussa muutenkin ihan kivaa. Tiistaina ja keskiviikkona meillä oli AVEKKI-koulutus. Kyseinen koulutus siis valmistaa kohtaamaan haastavasti käyttäytyvän asiakkaan. Tiistaina meillä oli teoriaa tuohon liittyen ja keskiviikkona sitten harjoiteltiin käytännössä tapoja siihen, että miten saada aggressiivinen asiakas/henkilö rauhoittumaan ja miten puolustaa itseään jos joku käy kimppuun. Oltiin kirjaimellisesti toistemme kimpussa silloin, mustelmilta ja kuhmuilta ei säästynyt varmaankaan kukaan, paitsi ehkä kouluttaja :D

Aamiaista Puistokahvila Makiassa

Jouluhommatkin alkaa olemaan melkeinpä kondiksessa. Joululahjoista suurin osa hommattu, enää pitäisi kummipojalle jotain pehmeää hommata. Vietämme jouluaaton miun vanhempien luona ja sinne olen ajatellut vieväni itse tehtyä sinappia, raakasuklaata ja joululeipää. Pitäisi vain ostaa tarvikkeet noita kaikkia varten. Onneksi on vielä aikaa ja ainakin raakasuklaa ja joululeipä parempi tehdä vasta pari päivää ennen joulua.

Tästä nyt tuli vähän sekava postaus, mutta sekään nyt ei ole mitään uutta tässä blogissa. Seuraava postaus on jo valmis siirrettäväksi paperilta tänne ja kuvia vailla. Ehkä se näkee päivänvalon vielä ennen joulua..

REKOtuttaa

Ympäri Suomea järjestetty REKO rantautui kesäkuun alussa vihdoin Ouluunkin. Me ollaan Jaken kanssa käyty alusta saakka ostoksilla, ainoastaan pari kertaa jäänyt väliin mm. meidän Prahan reissun takia. Viimeisin REKO-kokoontuminen oli eilen ja meillä mukaan lähti sieltä jo tuttuun tapaan jogurttia mutta lisäksi piimää, leipää, jauhoja, kaurahiutaleita, muikkua ja perunoita sekä valkosipulia.

Viimeisin ostos, kuvasta tosin puuttuu perunat, muikku ja valakosipuli..

Tuota jogurttia ollaan ostettu ihan alusta saakka ja se on kyllä ihan ehdoton ostos. Parempaa maustamatonta jogurttia en ole maistanut. Meillä tuo 3 kilon pönttö kestää noin viikon verran ja sitten joutuukin viikon verran odottelemaan, että sitä saa lisää. Ainahan sitä toki voisi ostaa 2 pönttöä, mutta kun jääkaappiin ei sovi. Jogurtin lisäksi ei välttämättä aina osteta muuta, mutta jos ostetaan on ostokset joka kerta aika erilaiset. Ollaan ostettu kananmunia, ankanmunia, kalaa, lihaa, pottua, leipää ja nyt eilen ensimmäistä kertaa jauhoja ja kaurahiutaleita. Aikalailla tarpeen mukaan menee ostokset, ja toki sen mukaan mitä tuotteita on tarjolla.

REKOn myötä meillä on lisääntynyt todella paljon lähi- ja luomutuotteiden ostaminen. Kyllähän niitä on pyrkinyt ostamaan jo ennen REKOakin kaupasta, mutta mieluummin ostaa suoraan tuottajalta kun tietää sen rahan menevän kokonaan tuottajalle.


REKOssahan on siis kyse siitä, että tietyin väliajoin lähialueiden (ja miksei kauempaakin) tuottajat myyvät kuluttajille omia tuotteitaan ilman (turhia) välikäsiä. Myynti tapahtuu alueen REKOn FB-ryhmässä niin, että tuottajat lisäävät myynnissä olevien tuotteidensa tiedot ja hinnat ryhmän seinälle ja kuluttaja ilmoittaa tuottajan ilmoituksen alle, että mitä haluaa ostaa ja kuinka paljon. Sovittuna ajankohtana ja sovitussa paikassa tuottajat ja kuluttajat tapaavat, jolloin sitten itse ostotapahtuma tapahtuu.


Joko te olette löytäneet REKOn? Oululaiset voivat liittyä mukaan täällä.

Hektistä elämää

Kesä tuli, kesä meni ja syksy on jo pitkällä. Mun kesään kuului opiskelua, viikon kesäloma ja reissu Prahaan sekä lisää opiskelua niin koulussa kuin kentällä.

Passi ja hammasharja sekä rahaa, mitä muuta ulkomailla muka tarvitsee..?

Päivän asu kuvat 6 viikon ajalta olisi näyttänyt aika pitkälti tältä..

Syksyn kunniaksi lyhyet hiukset ja hieman väriä piristykseksi

Kouluun on taas palattu ja nyt ehkä taas kerkeää tännekin kirjoitella. Tulossa ainakin fiiliksiä Prahan reissusta ja muutamia haasteita mitä olen bongaillut muiden blogeista. Saa myös heitellä postaustoiveita ja katson mitkä toteutan! :)

Me nousemme kostona Kullervon, soma on sodan kohtalot koittaa..

Puolustusvoimain lippujuhlaa vietetään Suomessa vuosittain 4. kesäkuuta, joka on myös C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivä. Mannerheim kuoli vuonna 1951 ja ensimmäisen kerran lippujuhla järjestettiin 1952. Lippujuhlan päivään kuuluu mm. myönnettyjen kunniamerkkien jako, ansioituneiden sotilaiden ja reserviläisten ylentäminen sekä paraati. Tänä vuonna paraati järjestettiin Oulussa ja pakkohan se oli mennä katsomaan.

Paraatin lisäksi Kuusisaaressa oli kalustoesittelyä ja näytöksiä. Yksi näytöksistä oli Midnight Hawks -taitolentonäytös. Alla yksi kuva ja postauksen lopussa videopätkä.

Midnight Hawks

Tuon lentonäytöksen jälkeen Raatin kentällä alkoi paraatikatselmus ja tässäpä kuvia kun joukot saapuivat kentälle. Paraatikatselmuksen aikana en kovin kuvia viitsinyt ottaa, sillä pääasiassa olisi näkynyt vain sotilaspoikien ja -tyttöjen selät kuvissa.

On ne niin kommeita sotilaita..

Suomen Rauhanturvaajia

Katselmuksen jälkeen olikin sitten aika siirtyä Tuiran silloille ohimarssia katsomaan. Ohimarssiin osallistui noin 1200 sotilasta ja noin 90 moottoroitua osaa. Lisäksi 4 Hornettia ja 4 Hawkia sekä 6 helikopteria teki ohimarssin aikana ylilennon. Kuvia tuli otettua tuttuun tapaan reilu 100, mutta julkaisukelpoisia vain nämä pari alla olevaa. Moottoroiduistakin osista otin kuvia mutta niistä ei oikein löytynyt mitään kovin hyvin onnistuneita kuvia.

Panssariprikaati

Maanpuolustuskorkeakoulun kadetteja

Paraatin jälkeen olisi ollut vielä tiedossa toimintanäytöksiä, mutta nälkä vei voiton ja lähdin syömään kaupunkiin. Sinänsä harmittaa että en jäänyt toimintanäytöksiä katsomaan, mutta luulenpa että siellä on ollut niin paljon porukkaa, että näkymät ei ois olleet hyvät. Toppilan satamassa olisi myös ollut nähtävää, sillä sinne oli tullut ohjusvene näytille. Ei vaan jaksanut enää syömisen jälkeen lähtä katsomaan sitä.

Tässäpä se lupaamani video. Suosittelen laittamaan äänet päälle.

#paraatissaparasta #paraati15 #midnighthawks

A video posted by Merja (@merjafrob) on Jun 4, 2015 at 8:13am PDT

Tuo otsikko on Jääkärimarssin sanoitusta. Mulla on soinut Jääkärimarssi päässä pari päivää. Ehkä se tästä helpottaa pikkuhiljaa..

Lopuksi vielä yksi asia, josta saatte miettiä onko se totta vai tarua: Mietin aikoinani tosissani armeijaan menoa.

Kauniit muistot eivät koskaan kuole, eivätkä milloinkaan jätä yksin

Tänään oli yksi rankimmista päivistä viime vuosien aikana. Oli nimittäin aika laskea rakas mummini viimeiseen lepopaikkaan.

Lepää rauhassa rakas mummini
11.8.1920 - 20.4.2015

Mummi eli pitkän elämän, 94 vuotta. Hän näki ja koki sinä aikana paljon. Sota, rakkaus, lapset, lapsen menetys, lapsenlapsia, papan kuolema. Mummi asui pitkään kotona, kunnes hän oli siinä kunnossa, ettei enää selvinnyt yksin arjessa. Onneksi hän pääsi muuttamaan aivan ihanaan Saarela-kotiin, jossa asui viimeiset elinvuotensa.

Mekko ja neule Seppälä Woman | Legginsit H&M

Muistan kun olin lapsi/nuori ja kävin mummin luona. Hän kertoili tarinoita sota-ajoista ja matkoistaan ulkomaille. Mummi myös aina piti huolen siitä, että hänen luotaan ei tarvinnut nälkäisenä lähteä pois.



Nyt minulla ei ole enää isovanhempia elossa, mutta onneksi muistot eivät koskaan kuole.

Kiirettä pitää..

Tervehdys pitkästä aikaa! Blogi on ollut mielessä melkeinpä joka päivä, mutta jotenkin sitä energiaa ei vain ole riittänyt päivittämiseen. Pääasiassa koulu vienyt sen kaiken energian ja nyt työssä oppiminen vie omansa. Meillä siis jatkui tammikuussa opinnot hoidon ja huolenpidon opinnoilla ja alkuun oli todella paljon teoriaa ja mitenkäs muuten sitä teorian oppimista testataan kuin kokeiden avulla. Meillä oli mikrobiologiaa, aseptiikkaa, anatomiaa & fysiologiaa, lääkehoitoa sekä lääkelaskuja. Tentteihin lukeminen siis vei kaiken innon tehdä yhtikäs mitään muuta vapaa-ajalla. Teorian lisäksi meillä oli myös käytännönharjoituksia, päästiin mm. katetroimaan, elvyttämään, pistelemään, kääntelemään, siirtelemään, ..

Muun muassa nämä kirjat tuli luettua kannesta kanteen tenttejä varten..

Pari viikkoa sitten meillä myös alkoi työssä oppiminen. Suoritan sen eräässä paikallisessa vanhuspalveluyksikössä ja olen kyllä tykännyt olla. Enimmäkseen teen siellä aamua, mutta myös iltaa ja yhden yövuoronkin kävin tekemässä. Onhan tuo fyysisesti paljon rankempaa työtä kuin esim. lasten kanssa työskentely, mutta kun muistaa ergonomisen työskentelytavan, niin pääsee helpommalla. Kesäkuun alussa olisi sitten tarkoitus palata kouluun opintojen pariin.

Kaverikuva herra Luu Rankon kanssa

Kesälomaahan mulla ei ole kuin viikon verran heinäkuussa. Ollaan Jaken kanssa suunniteltu jotain kivaa sille viikolle, että pystyy edes jotenkin irrottautumaan arjesta. Suunnitelmista en nyt kuitenkaan viitsi sen tarkemmin sanoa, ainakaan vielä, sillä niitä ei ole ihan täysin lyöty lukkoon.


Nyt kuitenkin pää alkaa lyömään jo tyhjää. Aamuvuoroon herännyt jo viiden aikaan enkä muutenkaan viime yötä kovin hyvin nukkunut. Mitään en lupaa, mutta yritän kirjoittaa seuraavan kerran vähän nopeammin kuin monen kuukauden tauon kera.

Prinsessan synttäreillä

Kolme vuotta sitten minusta tuli täti ihanalle prinsessalle. Muistan kuin eilisen päivän kun näin hänet ensimmäisen kerran. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä!

Vaikka tänään onkin Jennin virallinen syntymäpäivä, niin synttäreitä juhlittiin eilen. Ihan meidän pitkänmatkalaisten toiveesta. Lähdettiin puol ysin aikaan ajelemaan kohti Pihtipudasta, minä ja Jake omalla autolla ja mun vanhemmat+täti miehensä kanssa toisella autolla. Kuten alla olevasta videosta näkyy, oli keli mitä mainioin. Ei satanut lunta ja joskus Pulkkilan paikkeilla aurinkokin oli jo noussut sen verran, että ei ollut enää pimeää.

A video posted by Merja (@merjafrob) on Jan 10, 2015 at 12:07am PST

Oltiin Pihtiputaalla joskus 11 jälkeen. Ensimmäisenä oli tietenkin tiedossa lahjojen aukaisua, joita olikin muutama. Pian meidän jälkeen kun paikalle tuli vielä muitakin vieraita.

Jenni aukaisemassa meiltä saatua lahjaa. Paketista paljastuu lääkärilaukku.

Jenni sai jos vaikka mitä kivoja lahjoja. Dubloja, Tähkäpää-nuken (mieki haluan!), silitysraudan ja -laudan, .. Ja tokihan kaikilla oli leikittävä.

Ja tokihan ne synttärikakkukahvitkin oli tarjolla. Jenni oli halunnut Tuhkimo-kakun ja sellaisen hän myös sitten sai.

Herkuttelujen jälkeen lisää leikkimistä ja kyllähän minä toki Miikankin kanssa vietin aikaa. Neljän aikaan sitten lähdettiin ajelemaan takaisin kotio ja tällä kertaa ajeltiin pimeydessä.

Suurimman osan matkasta saatiin ajella rauhassa, mutta välillä oli hidasteitakin edessä. Hidasteista ei ihan heti päässyt eroon vastaantulevan liikenteen ja tien mutkittelun takia, mutta ei niistä kuitenkaa kauaa tarvinnut välittää. Onneksi osa hidasteista myös noudatti hyviä tietapoja ja antoivat vilkuilla merkin jos oli turvallista ohittaa. Kotona oltiin puol seitsemän aikaan.

Päivä oli pitkä mutta ihana! ♥

Hello there!

Hyvää uutta vuotta kaikille, jos tänne nyt enää ketään eksyy lukemaan! :D

Viime syksy meni aika nopeasti ja työntäyteisesti, kiitos opintojen. Koulu piti kiireisenä ja lisäksi ensimmäinen työssä oppiminen vei kaikki mehut. Aikuisopiskelijana työssä oppiminen "huipentuu" näyttötutkintoviikkoon, eli sen viikon aikana näytetään osaaminen ja se on se ainoa arvioitava osuus tuosta työssä oppimisesta. Ja tuota viikkoa varten tuli täyttää henkilökohtainen tutkintosuunnitelma, jonka piti olla valmis viikkoa ennen tutkintoviikon alkua. Mulla siis menikin työpäivien jälkeen illat tuon suunnitelman parissa. Ja tutkintoviikon aikana illat meni itsearviointia täyttäen. Eipä siinä sitten oikein enää jaksanut omia asioita naputella koneella.

1. Tutkintosuunnitelma 2. Referaatinkin tekoa tuli opiskeltua.. jälleen kerran. 3. Näyttötutkinnon arvosana! 4. Muistaakseni esseen kirjoittaminen menneillään.. 5. Ja pitihän sitä tenttiinkin lukea.

Vapaa-aikani käytinkin siis mieluummin tekemällä ihan kaikkea muuta kuin blogia kirjoittaen. Neuloin, pelasin, katselin televisiota, luin, .. ja vietin aikaa Jaken ja kavereiden kanssa.

1. Lukuhetkiä Kobon parissa 2. Neulomista 3. Dragon Age: Inquisitionin pelaamista 4. Käytiin Jaken kanssa katsomassa Hobitti 5. Herkkuruokailua Cafe Roosterissa 6. Erilainen elokuvateatterikokemus NT live: Frankensteinin parissa 7. Flunssakin vaivasi heti työssä oppimisen alkuvaiheessa 8. Tuliaissuklaita Saksasta 9. Television katselua

Nyt joululoman aikaan olenkin sitten yrittänyt vain ladata akkuja, jotta jaksan opiskella taas seuraavat reilu 6kk ennen seuraavaa lomaa. Työvoimapoliittisenkoulutuksen huono puoli on siinä, että silloin ei tunneta käsitteitä syysloma, talviloma, kesäloma. Nyt jouluna oli lomaa välipäivät ja seuraava loma on viikko heinäkuun lopussa. Huomenna kuitenkin vielä paluu työssä oppimispaikkaan loppuviikoksi ja ensi viikolla alkaakin seuraavan tutkinnon osan opinnot. Mikrobiologiaa, anatomiaa, lääkehoitoa, .. Can't wait! :D

Yritän nyt kuitenkin jatkossa kirjoitella vähän useammin. Tuosta vapaa-aikakollaasista ainakin yksi kuva saa oman postauksensa.. Ja ehkä voisin myös tarkemmin kirjoitella opinnoistanikin..

Linja-autossa onpi tunnelmaa..

Olen melkein koko ikäni käyttänyt julkista liikennettä liikkuessani paikasta toiseen kaupungin sisällä. Tällä hetkellä kuljen bussilla kodin ja koulun väliä.

Kesällä Oulun seudun julkinen liikenne koki muutoksen. Tuon muutoksen takia joudun nykyään vaihtamaan bussia keskustassa. Onneksi kouluun päin mentäessä vaihtaminen sujuu suht näppärästi, sillä hyvällä onnella se bussi jolla loppumatkan koululle matkustan, tulee heti perässä. Joskus tosin odottelen muutaman ylimääräisen minuutin, mennäkseni kouluun toisella bussilla. Pääsen siis keskustasta koululle 4 eri linjalla :D

Kotiin päin matka taas ei aina sujukaan yhtä helposti. Jos lähden koululta ns. väärään bussiin, joudun keskustassa pahimmillaan odottamaan 30 minuuttia kotiin tuovaa bussia. Onneksi keskustassa on sisätiloja minne mennä lämmittelemään, ajatellen tulevaa talvea.

Mutta, se päälimmäinen syy tämän postauksen kirjoittamiseen on kanssamatkustajat!

Minut on opetettu pienestä pitäen kohteliaaksi matkustajaksi. Päästän aina vanhukset ensimmäisenä bussiin. Ruuhkabussissa mieluummin itse seison jos saan sillä turvattua vanhukselle istumapaikan. En turhaan varaa laukulla viereistä istumapaikkaa. Jos istun ikkunapaikalla ja vieressäni istuu joku kun olen jäämässä pois, sanon kohteliaasti "Anteeksi, jään seuraavalla pysäkillä pois.". Käytäväpaikalla istuessani ja ikkunapaikalla istuvan jäädessä pois, nousen seisomaan käytävälle antaakseni tilaa poistua.

Edellä mainituista syistä, melkein päivittäin niskakarvani nousevat pystyyn, sillä kaikki matkustajat eivät ole läheskään yhtä kohteliaita. Pahiten ne niskavillat nousee aikuisten kohdalla!

Olen monta kertaa joutunut seisomaan ruuhkabussissa, koska pitäähän sen pienen käsilaukun saada ihan oma paikka. Sitä ei ole siirretty vaikka kohteliaasti yrittänyt pyytää. Ei edes vanhuksien pyytäessä. Ikkunapaikalta lähtiessä ei sanota mitään, vaan oletetaan käytäväpaikalla istuvan lukevan ajatuksia ja siirtyvän automaattisesti. Jos käytäväpaikalla istuva ei väistä, rynnitään sylin kautta pois. Sitten on nämä, jotka eivät siirry senttiäkään käytäväpaikalla istuessaan kun ikkunapaikalta lähtee pois ja tämä pois lähtijä maininnut kohteliaasti hyvissä ajoin, että jää pois.

Oikeesti hei, onko se niin vaikeeta aukasta se suu ja sanoa edes anteeksi kun on jäämässä pois? Tai onko se niin vaikeeta ottaa se laukku/reppu syliin matkan ajaksi? Tai antaa tietä poisjääville?

Onneksi kuitenkin näkee niitä kohteliaitakin kanssamatkustajia.

Bloggaajien miitissä

Liityin jokin aika sitten oululaisten bloggaajien omaan FB-ryhmään kuultuani ryhmästä Sitan blogissa. Ryhmässä järjestellään erinäisiä tapaamisia ja viime lauantaina pidettiin miitti Sitan luona.

© Mette

Meitä oli paikalla reilusti yli 20. Ryhmäkuvan ottovaiheessa Tania oli jo valitettavasti joutunut lähtemään migreenin takia pois, ja Mette seisoskelee kameran takana, joten ihan kaikki ei siis kuvassa näy.

Miitti kuitenkin alkoi klo 17, mutta olin paikalla jo vähän etuajassa. En kuitenkaan ollut ensimmäisenä paikalla vaan alaovella oli jo odottelemassa ainakin Jarno, Tania, Reetta.. äääää, sori en muista kaikkia :D ja pian paikalle tuli myös muitakin. Sita tuli sitten tasan klo 17 aukaisemaan oven ja päästiin sisälle lämmittelemään ja laittelemaan herkkuja pöytään. Tiina oli tullut jo vähän aiemmin paikalle ja oli tehnyt todella herkullista salaattia.

Ja ne herkut..

Omnomnom~

Tarjoilut hoidettiin siis nyyttärimeiningillä ja tarjolla oli sipsejä, suklaaleivoksia, sushia, pastasalaattia, suklaata, karkkia, .. lisäksi illan aikana herkut lisääntyi kun muutamat maijamyöhäiset tulivat paikalle. Nuo suklaalevyt ja irtokarkit olivat sponsored by Cloetta, eli tulleet Sitalle suoraan. (Mäkin haluan karkkia postissa! :D)

Cloettan lisäksi iltaa sponsoroi myös Lumene, lahjoittamalla jokaiselle vieraalle Natural Code ripsarin ja luomivärin.

Suloisia pieniä pussukoita~

Noissa pusseissa oli eri värisiä luomivärejä ja niistä jokainen sai valita haluamansa. Valitettavasti valaistus ei vaan ollut mikään paras ja katsoin omani värin hieman väärin. Olin ottavinani harmaa-mustan, mutta olikin sinisävyinen ja se ei ehkä ole paras mun silmille/iholle. Ripsari kuitenkin tulee käyttöön, entinen alkoikin olemaan jo huonossa kunnossa.

Syömisten ja lahjusten jaon ohessa tehtiin tutustumiskierros ja oi että mä tunsin siin vaihees itteni vanhaks! :D Mä siis olin kirjaimellisesti porukan vanhin, keski-ikä oli jotain 23 ehkä. Tajusinpa myös siinä samalla, että mulla on blogihistoriaa takana jo kunnioitettavat 12 vuotta! Tämän blogin kanssa siitä ajasta ollut 5 vuotta. En kuitenkaan antanut tuon ikäeron haitata enkä myöskään sen, etten tuntenut ketään kunnolla entuudestaan. Juttelin rohkeasti kaikkien kanssa jotka antoivat mulle suunvuoron ja jos nyt ylipäätänsä oli mitään sanottavaa. Harmi vaan kun ihan kaikkien kanssa en päässyt juttusille. Ehkäpä seuraavalla kerralla sitten..?

Ilta päättyi mun osalta joskus 22 aikaan kun muiden alkaessa miettiä lähtöä kaupunkiin, lähdin minä kotiin. Iltaa sponsoroi vielä myös 1bar ja siellä olisi saanut ilmaisen juoman. En kuitenkaan baareissa kovin hyvin viihdy, niin päätin jättää väliin.


Kiitos Sita kun järjestit miitin! Ja kiitos kaikille ihanille tytöille ja Jarnolle kivasta illasta! ♥

It's so fluffy!

Sentenced to live-blogin Anzu-Anssu (kutsun tästä eteenpäin A:ksi) kirjoitti alkuviikosta kuinka hänellä on niin paljon suihkusaippuoita että ihan nolottaa. No, tarjouduin sitten ottamaan vastaan muutamia jos hän haluaa joistain eroon nopeammin. Eilen sitten Facebookissa A kyseli olisiko minulla tänään aikaa käydä katselemassa saippuavalikoimaa.

Lähdin sitten tänään puolilta päivin käymään A:n luona ja koska välimatkaa vain noin 2km, niin päätin polkaista pyörällä. Ja viimeks oon pyöräillyt joskus vuosi sitten, meinas vähän hengästyttää :D Pitäis kyllä pyöräillä enemmän vaan kai sitä on niin laiska.

Päästyäni A:n luokse, katseltiin siinä ensimmäisenä tuotteita mistä A oli valmis luopumaan ja kyllähän sieltä löytyi sellaista mitkä lähti mukaan.

Avonin suihkusaippuoita

Enemmänkin olisi ollut noita suihkusaippuoita mitä ottaa, mutta valitsin nuo kaksi. Ne olivat enemmän mun tuoksuisia. Tuo isompi pullo on ihanan vadelmainen tuoksultaan, mutta tuosta pienemmästä en oikein osaa sanoa miltä se tuoksuu. Hyvältä toki kun sen otin mukaani, mutta vaikea sanoa mikä siinä on se päätuoksu.

Lumenen Clear it up kasvojen pesugeeli

Saippuoiden lisäksi mukaani lähti Lumenen Clear it up Deep Purifying Wash Face and Eyes. Ilmeisestikin kyseessä on vain uudessa purkissa myytävä Natural Coden tuote..? No, olen ollut erittäin tyytyväinen tuotteeseen tähän asti ja onpahan jo valmiina uusi tuubi odottelemassa kunhan entinen loppuu :D

Huulirasvoja

Ja sitten vielä pari huulivoidetta. Niitä ei voi koskaan olla liikaa :D Mulla on ollut joskus aikaisemmin Carmexin perinteinen ja nyt sitten halusin testaukseen kirsikkaversion. Toinen huulivoide on Yves Rocherin Vanille. Nyt sitten pitäisi päättää mikä huulivoide mun monista huulivoiteista lähtee asumaan reppuun, olkalaukkuun, penaaliin, takin taskuun ja mikä jää olohuoneeseen sohvan viereen majailemaan :D

A:n luona vierailussa oli myös se hyvä puoli, että pääsin kissaterapiaan. A:n kissat, Neffi ja Siiri, on sulosia! Neffi varsinkin oli koko ajan rapsutettavana ja kyllähän sitä mielellään rapsuttikin. Neffi on puhdasrotuinen maine coon, joten karvaa riitti. Tuli sellainen "It's so fluffy I'm gonna die!" -fiilis. Molemmista kissoista löytyy kuvia A:n blogista, mutta laitanpa tähän kuitenkin kaksi suloista kuvaa mitkä onnistuin ottamaan.

Siirin ruokailuhetki

Neffi on sitä mieltä, että kuvien ottaminen saa riittää :D

Kissaterapian ohessa juteltiin A:n kanssa mm. A:n ja Mr. Insinöörin tulevista häistä, koulutusvalinnoista ja työllistymisestä, kissoista ja ihan yleisistä asioista. Lisäksi kuulin version A:n ja Mr. Insinöörin häätanssia varten tehdystä laulusta. Ei voi muuta sanoa kuin että ihana!

Melkein nelisen tuntia tuli vietettyä aikaa A:n luona ja tuli kyllä vierailu ihan hyvään saumaan. Tälle viikonlopulle sattui paljon kouluhommia tehtäväksi, niin sai vähän hengähdystaukoa niiden teosta.

Päiväni murmelina

Yksi postaus mitä minulta on aina aika ajoin toivottu, on päivä kanssani. Nyt sitten pääsette katsomaan, millainen päivä minulla on tänään ollut. Ihan kaikesta en kuvaa muistanut ottaa, mutta sentäs muistin edes jotain kuvata :D


Herätys mulla on joka aamu kello 6.16, niin tänäänkin. Ensimmäisenä hieman vaatetta päälle ja sen jälkeen pisulle ja pesulle. Hampaiden pesun jälkeen aika tehdä aamupuuro ja keittää aamukahvit. Tänään pääsin aamupuuron ja -kahvin jälkeen noin 7.10 pukemaan loputkin vaatteet päälle. 7.20 tarkistin onhan koulukamppeet mukana ja 7.25 lähdin suuntaamaan bussipysäkille, josta sitten klo 7.35 bussi noukki kyytiin keskustaan. Keskustassa vielä jouduin vaihtamaan bussin sellaiseen jolla pääsin kouluun.


Koulussa olin noin 8.18 ja päivän tunnit alkoi 8.30, kuten joka päivä. Ensimmäinen kahvipaussi oli reilun tunnin päästä. Kahvitauon jälkeen jatkettiin vielä toinen reilumpi tunti ja sen jälkeen ruokkis. Ruokkiksen jälkeen jalkauduttiin pareittain tekemään katugalluppia terveydestä ja siihen meille oli varattu aikaa tunti. Minä ja parini jalkauduimme OSAOn ja OAMKin opiskelijoita ja opettajia haastattelemaan ja lisäksi teimme vielä pikaisen puhelin-, netti- ja tekstiviestigallupin. Tulokset sitten koottiin ja me teimme tuollaisen hienon miellekartan. Jossain välissä päivää kun jonottelin vessaan, päädyin myös ottamaan peiliselfien. Ihana palapeili aiheuttaa sen, että näyttää kuin muutama osa kehosta olisi epämuodostunut :D

Koulupäivä päättyi noin 14.30 ja suuntasin ensimmäiseen bussiin millä pääsisin keskustaan. Keskustassa olin noin 14.45 ja näin ollen oli hyvin aikaa odotella kotin tuovaa bussia ja meninkin Stockmannille. Ja eipä sitä Stokkalta päässyt ilmaiseksi pois, tuli nimittäin ostettua itselle reppu! Parin viikon ajan kun kulkenut olkalaukun kanssa jossa painavaa tavaraa, niin vasen hartia alkanut kiukuttelemaan. Jotta ei enää tarvitse hartioita kiusata, niin päätin että reppu tulkoon käyttöön. Ostin mustan Eastpakin. Kotona olin noin 15.30. Siinä olikin sitten hyvin aikaa syödä välipala ja surffailla netissä ennen kuin oli aika lähteä..


..Ranskan kurssille! Tänään siis alkoi ranskan kurssi Oulu-opistolla. Oon lukenut ranskaa lukiossa ja jo vuosia tehnyt mieli aloittaa opinnot alusta. Nyt sitten vihdoin ja viimein tartuin tilaisuuteen. Tunti oli kello 17-18.30 ja sen jälkeen suunnattiin Jaken kanssa Prismaan ruokaostoksille. Kotona oltiin n. 19.30 ja kun oltiin ruokaostokset purettu jääkaappiin, päätimme syödä iltapalan. Iltapalan syömisen jälkeen aloin muokkaamaan kuvia (Lomogram) tätä postausta varten ja myös toki kirjoittamaan tätä. Olemme myös tässä samalla katsoneet Castlea. Vielä yksi jakso Castlea ja sitten onkin iltapesun, iltasadun ja nukkumisen aika!