Linja-autossa onpi tunnelmaa..

Olen melkein koko ikäni käyttänyt julkista liikennettä liikkuessani paikasta toiseen kaupungin sisällä. Tällä hetkellä kuljen bussilla kodin ja koulun väliä.

Kesällä Oulun seudun julkinen liikenne koki muutoksen. Tuon muutoksen takia joudun nykyään vaihtamaan bussia keskustassa. Onneksi kouluun päin mentäessä vaihtaminen sujuu suht näppärästi, sillä hyvällä onnella se bussi jolla loppumatkan koululle matkustan, tulee heti perässä. Joskus tosin odottelen muutaman ylimääräisen minuutin, mennäkseni kouluun toisella bussilla. Pääsen siis keskustasta koululle 4 eri linjalla :D

Kotiin päin matka taas ei aina sujukaan yhtä helposti. Jos lähden koululta ns. väärään bussiin, joudun keskustassa pahimmillaan odottamaan 30 minuuttia kotiin tuovaa bussia. Onneksi keskustassa on sisätiloja minne mennä lämmittelemään, ajatellen tulevaa talvea.

Mutta, se päälimmäinen syy tämän postauksen kirjoittamiseen on kanssamatkustajat!

Minut on opetettu pienestä pitäen kohteliaaksi matkustajaksi. Päästän aina vanhukset ensimmäisenä bussiin. Ruuhkabussissa mieluummin itse seison jos saan sillä turvattua vanhukselle istumapaikan. En turhaan varaa laukulla viereistä istumapaikkaa. Jos istun ikkunapaikalla ja vieressäni istuu joku kun olen jäämässä pois, sanon kohteliaasti "Anteeksi, jään seuraavalla pysäkillä pois.". Käytäväpaikalla istuessani ja ikkunapaikalla istuvan jäädessä pois, nousen seisomaan käytävälle antaakseni tilaa poistua.

Edellä mainituista syistä, melkein päivittäin niskakarvani nousevat pystyyn, sillä kaikki matkustajat eivät ole läheskään yhtä kohteliaita. Pahiten ne niskavillat nousee aikuisten kohdalla!

Olen monta kertaa joutunut seisomaan ruuhkabussissa, koska pitäähän sen pienen käsilaukun saada ihan oma paikka. Sitä ei ole siirretty vaikka kohteliaasti yrittänyt pyytää. Ei edes vanhuksien pyytäessä. Ikkunapaikalta lähtiessä ei sanota mitään, vaan oletetaan käytäväpaikalla istuvan lukevan ajatuksia ja siirtyvän automaattisesti. Jos käytäväpaikalla istuva ei väistä, rynnitään sylin kautta pois. Sitten on nämä, jotka eivät siirry senttiäkään käytäväpaikalla istuessaan kun ikkunapaikalta lähtee pois ja tämä pois lähtijä maininnut kohteliaasti hyvissä ajoin, että jää pois.

Oikeesti hei, onko se niin vaikeeta aukasta se suu ja sanoa edes anteeksi kun on jäämässä pois? Tai onko se niin vaikeeta ottaa se laukku/reppu syliin matkan ajaksi? Tai antaa tietä poisjääville?

Onneksi kuitenkin näkee niitä kohteliaitakin kanssamatkustajia.

Uusi lelu

Kaksi vuotta sitten ostamani Sony VAIO-miniläppäri sanoi sopimuksensa irti viikonloppuna. Jo pidemmän aikaa sen kanssa sai tapella siitä, että lataako se akkua vai ei. Itse akussa ja laturissa ei ollut vikaa, vaan vika oli liittimessä. Se oli jostain syystä päättänyt löystyä ja heilui todella paljon. Lataaminen kuitenkin onnistui kun sai laturin piuhan tarpeeksi kireälle, niin että se pakotti liittimen pysymään paikoillaan. Mutta sunnuntainapa tuo ei enää toiminut ja totesimme Jaken kanssa, että liitin ilmeisesti lopulta murtunut paineen alla. Pystyin kuitenkin vielä muutaman tunnin käyttämään sunnuntaina konetta pelkän akun varassa ja se aika menikin sitten metsästäessä uutta konetta.

Eilen aamulla olikin aika lähteä bussiseikkailulle Verkkokauppaan ja kotiutin sieltä uuden koneen itselleni.

Eli kyseessä on Asus VivoBook S200E 11.6" touch screen näytöllä ja Win8-käyttöjärjestelmällä. Oon nyt eilisestä asti koittanut totutella tuohon Win8-käyttikseen, mutta mitä enemmän käytän sitä, niin sitä enemmän myös toivon että saisin asennettua Linuxin tähän koneeseen mahdollisimman pian.

Ensinnäkin tuo alotusruutu. Onhan se ihan hyvä, näkee heti kaikki yhteystiedot, sähköpostit, viestit, ym. tärkeät, mutta tuo on myös erittäin ärsyttävä käyttää. Ilman touch screeniä oisin menettäny hermoni paljon useammin. Lisäksi sekin ärsyttää, että ohjelmat jotka tuon alotusruudun kautta aukasee, niin niitä ei saa suljettua ilman että aukaisee toisen ohjelman ja sitten ottaa vasemmalta puolen esiin käynnissä olevat ohjelmat ja sieltä sitten oikealla hiirenpainikkeella valitsee suljettavan ohjelman ja sitten valitsee sulje.

Noiden lisäksi olin vuosien aikana unohtanut, että kuinka hidasta Windows on käynnistää, saatika kuinka hidasta ja hankalaa päivittäminen on. Noi päivitykset varsinkin, argh! Ensin Windows ilmottaa että olisi päivityksiä saatavilla ja että ne ois ladattu valmiiksi että senkus vaan asennat. No sit kun päättää alkaa asentamaan, niin Windows onkin "ähäskutti, eipä oltukaa ladattuna valmiiks vaan nyt vasta aletaan lataamaan ja saattaa mennä minuutti tai kuus tuntia että ollaan ladattuna ja valmiita asentuun". Ja toki WIndows ei edes ilmoita kaikista päivityksistä kerralla vaan sitten kun on ekat 100 ladannu ja asentanu, niin tulee 200 lisää.

Mutta jos ei tuota Windowsia ota huomioon, niin tää kone oli ainakin tähän astisella kokemuksella hyvä ostos. Ja tämän koneen ostamisen mahdollisti synttärilahjaksi saatu raha mun tädiltä ja hänen mieheltään. Toki se raha ei kokonaan rahoittanut tätä konetta, mutta suurimman osan kuitenkin. Loput rahat otin omista säästöistä.

Kun kameran muistikortti sanoo sopimuksen irti..

.. ja ei tietoa milloin saan uuden tilalle.

Ihana Spock ♥
Kuva: tumblr

Otin lauantaina muutamia kuvia blogipostauksia varten. Aloin siirtämään kuvia koneelle ja kappas, kone ei tunnista muistikorttia. No, oon tottunut siihen ja käytinkin muistikortin pois lukijasta ja laitoin uudestaan paikalleen. Tällä tavalla olen yleensä saanut sitten muistikortin aukenemaan. Mutta ei, vaikka kuinka toistin tätä ainakin kymmenen kertaa ja käytin välillä konettakin kiinni jos se olisi auttanut, niin eipä muistikortti alkanut millekään. Päätin sitten laittaa muistikortin takaisin kameraan paikalleen, että jos sitten usb-kaapelin avulla siirtäisin kuvat, niin kameran näytöllä lukee "muistikortti lukittu".

Lukitsen siis muistikortin yleensä kun siirrän suoraan siltä tavaraa koneelle, mutta otan lukituksen kyllä aina pois kun laitan sen kameraan takaisin, niin tälläkin kertaa. Otin muistikortin pois, tarkistin että lukitus on todellakin pois ja laitoin takaisin kameraan. "Muistikortti lukittu." Annoin sitten muistikortin Jakelle, että kokeilee aukeneeko muistikortti hänen koneella. Ei auennut. Kamera kuitenkin suostui näyttämään muistikortilla olevat kuvat, joten siirsin kuvat sitten usb-kaapelin avustuksella koneelle. Kaikki reilu 400 kuvaa mitä on tullut napsittua.

Onneksi sain sentäs tuolla tavalla kaikki kuvat talteen. Tuli nimittäin sitten googletettua oisko muilla samaa ongelmaa Transcendin muistikorttien kanssa ja aika paljon löytyi joilla sama kohtalo. Osalla tosin oli niin pahasti käynyt, että ei saanut kuvia mitenkään pelastettua muuta kuin joillain maksullisilla ohjelmillla.

Nyt sitten mietin, että koskahan saisi ittensä liikkeelle niin, että kävis ostamassa uuden muistikortin. Onneksi mulla on kuitenkin tuo kännykkä millä voi ottaa kuvia, niin sitä voi käyttää sen aikaa kun olen laiska :D Ja mulla on myös kuvia valmiina pariakin postausta varten, joten ei senkään puolesta ole hätää.

Let's Move! ... tai sitten ei.

Kirjottelin tuossa pari viikkoa takaperin kuinka tilasin Verkkokauppa.Comista PS3 Move Starter Packin ja My Fitness Coach Club -pelin. Ajattelin että saisin sen alle viikossa kerta molempia oli päävarastossa ja toimitusajaksi oli laitettu "heti". Menee viikko ja ei tapahdu mitään koko tilaukselle, on vain "odottaa käsittelyä" status. Noh, viime perjantaina sitten vihdoin ja viimein tuli statukseen muutos ja tilaus meni käsittelyyn. Punaisella tekstillä oli sitten vielä huomio, että jos haluan jotain muutoksia tehdä tilaukseen niin ottaa yhteyttä mahdollisimman nopeasti tilauksen käsittelijään. Eihän mulla tietenkää mitään muutoksia ollut tarve tehdä ja ajattelin, että eiköhän se nyt pääse vihdoin ja viimein lähtemään kohti Oulua ja Ruskon Citymarketissa sijaitsevaa Smartpostia. Eilen ei ollut tilanne kuitenkaan muuttunut eikä myöskään tänään. Katsoin tilanteen noin tunti sitten ja koska postituksessa porukka töissä vain virka-aikana, niin tuskin enää tälle päivää edes muuttuisi. En kuitenkaan enää jaksanut alkaa miettimään, että jos se nyt vaikka huomenna lähtis postiin, niin muutin itse sen tilanteen ja peruin tilauksen. Toki tuohon tilauksen peruuttamiseen vaikutti myös se, että tajusin mun rahatilanteen olevan oikeesti aika persiillään ja jos ton oisin ostanu/se ois tullu mulle, ois mun rahatilanne ollu viel enemmän persiillään.

Ja kaikki besserwisserit voi nyt pitää sit turpansa kiinni tuosta mun rahatilanteesta! Teidän kommentit ei paranna mun rahatilannetta mitenkään.

Kiitti vaan Blogger!

Bloggeri päätti sitten alkaa kiukuttelemaan ja hävitti muutamista widgeteistä tiedot täysin ja vaikka laitoin niihin tiedot takaisin, niin eipä vaan näkynyt enää kun päivitti sivun. Eli päätin sitten vähentää rajusti noita widgettejä tuolla sivussa ja enää ei löydy siis listausta blogeista joita seurailen, suosituista teksteistä, blogini lukijoita ja mitähän muuta mulla siinä olikaan :D Toivotaan että tilanne kuitenkin korjaantuu pian ja saan edes blogilistauksen laitettua takaisin.
Blogiluettelo piti päivittää pääosin käsin, ainoastaan parit blogit oli lukulistassa valmiina ja vaikka oon useimpien seuraamieni blogien lukijaksi ilmottautunut, niin kaikkia ei todellakaan löytynyt listasta valmiina. Koitapa siin sit muistella että mitäs blogeja sitä lukeekaan ja sitten etsiä niiden blogien osoitteet, jne.. Ärärärärr..