3. kesäkuuta 2012

Toivepostaus: Suhtautumisia

Anonyymi kirjoitti aikanaan kommentissaan
Hei! Olen seuraillut blogiasi jonkin aikaan ja tykkään kovasti. Erityisesti ihailen positiivista suhtautumista ulkonäköön ja erityisesti painoon (anteeksi jos ilmaisen asian tökerösti). Itse olen samoissa mitoissa ja voin kateellisena todeta, että omaa elämää ylipainoni häiritsee paljonkin. Ikuisella laihiksella siis, mutta herkkusuu kun olen niin suurta muutosta ei vuosiin ole tapahtunut suuntaan, eikä toiseen. Mietin, haluaisitko tehdä postauksen jossa kerrot suhtautumisestasi ylipainoon ja miten se elämääsi vaikuttaa? Ymmärrän kyllä jos aihe on liian henkilökohtainen julkisesti puitavaksi.

Kuten hänellekin vastasin, niin olen jo aikaisemmin käsitellyt elämääni ylipainoisena, mutta en siinä kuitenkaan kovinkaan paljoa tuonut esiin suhtautumistani ylipainooni ja kuinka se vaikuttaa elämääni.

Olen siis tosiaankin ollut koko ikäni enemmän tai vähemmän ylipainoinen, eli en edes osaisi kuvitellakaan olevani ns. normaalipainoinen tai ainakaan siellä normaalipainon alarajoilla. Mun pituudella (167cm) se normaalipaino sijoittuisi 56 ja 67 kilon välille.

Ylipaino on kuitenkin vaikuttanut mun elämään niin negatiivisesti kuin positiivisestikin. Negatiivisesti siinä mielin, että koulussa olin se luokan läski jota sai kiusata koska eihän läskit nyt mitään tajua. Ja tietenkin mitä enemmän mua kiusattiin, sitä enemmän sorruin herkkuihin ja paino nousi joka vaan lisäsi kiusaamista jne. Jos en olisi yläasteikäisenä liikkunut, olisin varmaan jo silloin paisunut yli satakiloiseksi. En ole voinut myöskään pitää muodikkaita vaatteita aikoinani päällä. Ainakin muutamia vuosia sitten ylipainoisille tuntui olevan vaikeaa löytää sopivia vaatteita, varsinkin Suomessa, ja sopivat vaatteet löyty mulle miesten vaatteista. Nykyään onneksi tilanne on toinen ja isojen tyttöjen vaatteita löytyy myös mun budjettiin sopivia, eli HenkkaMaukasta.

Suurin osa elämästäni on siis mennyt aika negatiivisin mielin ylipainoisena ja moni varmaankin nyt ihmettelee, että miksi en ole tehnyt mitään asian eteen ja luulen että suurin osa näistä ihmettelijöistä on niitä, jotka eivät ole koskaan olleet ylipainoisia, kiusattuja, masentuneita.. eikä ole myöskään elänyt parisuhteessa jossa toinen osapuoli ei pidä siitä jos toinen näyttää kauniilta ja naiselliselta muiden mielestä. Enhän saanut esimerkiksi edes käyttää hajuvesiä ja meikkiä kun asuin Haminassa koska joku olisi saattanut kiinnostua minusta.. En myöskään saanut käydä lenkillä ilman exääni, sillä olisinhan saattanut mennä pettämään häntä jonku toisen kanssa.

No, elämänihän alkoi muttumaan heti kun Haminasta lähdin ja huomattavasti parempaan suuntaan. Ruokailumuutoksilla sain jo paljon painoa pois ja aloin jopa lenkkeilemään kun ei enää tarvinnut keneltäkään pyydellä lupia käydä ulkona. Aloin myös taas käyttämään rahaa kosmetiikkatuotteisiin ja näin ollen tuntemaan itseni naiseksi ja kauniiksi. Tässä vaiheessa oli myös alkanut jo tulemaan kivoja isojen tyttöjen vaatteita ja pukeutumalla niihin tunsin oloni myös jos en kauniiksi niin ainakin nätiksi.

Mutta kaikista eniten mun olotilaan positiivisesti on vaikuttanut Jake. Hänen mielestään olen kaunis tällaisena kuin olen ja häntä ei haittaa mun ylipaino. Toki haluaisin ainakin suurimmasta osasta ylipainoa eroon, mutta ei mulla ole mikään kiire. Olen kuitenkin terve niin fyysisesti kuin psyykkisesti.

En nyt tiedä oliko tämä kuinka hyvin kattava vastaus, mutta olen valmsi ottamaan vastaan lisäkysymyksiä ja niiden pohjalta sitten teen ihan uuden postauksen.

2 kommenttia:

  1. <3 hieno postaus
    Oon ylpeä susta kun pääsit eteenpäin tuosta tuhoisasta suhteesta. Oon ylpeä susta kun uskallat nyt olla oma itsesi, kaikesta menneisyyden painotaakasta huolimatta.
    Ja Jake - se juuri oikea mies sulle.
    *halaus*

    VastaaPoista
  2. Hienoa lukea tälläisiä postauksia! Minusta on aina vaan käsittämätöntä, kuinka ihmisiä voidaan kiusata ihan kaikesta. Kuka on liian lihava ja kuka liian laiha. Mutta minusta tuntuu, että onneksi meistä kiusatuista tulee yleensä aika vahvoja ihmisiä. Valmiita hyväksymään itsensä juuri sellaisena kuin ollaan, sanoipa ne muut mitä tahansa.

    VastaaPoista

Kommentit tervetulleita. Muistathan kuitenkin, että jos sinulla ei ole mitään hyvää sanottavaa, niin silloin voi hyvin olla myös hiljaa. :)

Sanavahvistus käytössä kaikissa kommenteissa ja yli 28 päivää vanhoissa teksteissä kommentit tulevat näkyviin heti kun olen ne hyväksynyt.