Dreaming wide awake...

Ja taas vaihteeksi mun elämässä ei ole oikein tapahtunut mitään hurjaa ja siksi olenkin ollut hiljainen blogissani. Jos olet luullut, että olen jo kadonnut maailmasta, niin väärässä olet ja pahasti. Minähän en minnekään ihan pian ole katoamassa. Mwahahaa...

Miulla ja Jakella menee tosi hyvin. Kohta tulee 16 viikkoa täyteen! ♥ Mie oisin jo valmis melkeenstä muuttaan Jaken kanssa yhteen, mutta jotenki tuntuu, että Jake ei oo siihen valmis.. Tai aina kun mie alan puhuun yhteen muuttamisesta ni Jake aina sanoo vaa, että ei oo kiire ja vaihtaa puheenaihetta. Tiedä sit mitä siitä pitäis aatella. Sillä on myös menny kämpän kakkosavain hukkaan joskus ja mulla ei siis oo edes avainta Jaken luo. Jake on kuitenki monta kertaa jo aikonu ilmottaa asiasta isännöitsijälle, että sais uudet avaimet ja mieki saisin avaimen, mutta.. Noh, eipä täs mikään kiire ole.

Olin viime viikon lopulla Helsingissä pari päivää. Lähettiin luokan kanssa torstaina aamusta kohti Helsinkiä, koska perjantaina oli meno Matka 2010 -messuille. Messut oli kivat. Siel oli Suomi ja muut maat tosi hyvin edustettuna. Eniten tykkäsin Oulun osastosta. Siellä oli nimittäin P.A. Turpeisen kahvila. Ja ne jotka ei tiedä mikä on P.A. Turpeisen kahvila, niin Google on keksitty ;P Mutta oli muutkin osiot ihan kivoja. Messuilta suunnattiin koko porukalla eduskuntataloon tutustumaan. Oli ihan mukava käydä siellä missä koko Suomea koskevat päätökset tehdään. Eduskuntatalon jälkeen oli vuorossa opastettu kaupunkikierros ja sen aikana tuli nähtyä jos mitä paikkoja. Kaikista suurimman vaikutuksen teki käynti Temppeliaukion kirkossa. Ihan mahtavan näköinen niin ulkoa kuin sisältä. Vaikuttava. Kierroksen aikana tuli myös käytyä Pihlajakadulla. Tai no eihän se mikään Pihlajakatu oikeasti ole vaan Huvilakatu. Mutta tulipahan nähtyä paikka missä Salkkareita kuvataan ja mminkä näkee telkkarista joka arkipäivä. :)

Kaupunkikierroksen jälkeen mie sanoin heipat luokalle ja läksin kaverin luokse viettämään iltaa. Tehtiin jauheliha-tomaattipizzaa, katottiin Nausicaa, juteltiin hassuja, mm. kaverin polttareista ja tulevista häistä, .. Jäin sit myös kaverin luokse yöksi. Lauantaina mie sit aamupäivästä suuntasin keskustaan shoppailemaan. Kävin Tokyokanista ostamassa kultsille misokeittotarvikkeita, vihreää teetä ja Pockyja. Itelle ostin mansikan makuisia Pockyja. Nomnom. Sit kävin Kampissa sijaitsevassa Name It -lastenvaateliikkees ostamassa Miikalle synttärilahjaksi vaatetta, Blippoon jäi myös rahojani kun ostin Totoro-kolikkopussin ja ja ja.. NINJAsta ostin pompuloita. Sit lähdin ettimään nettitutun pari viikkoa sitten aukasemaa second-hand storea, Harakan taivas, ja onnistuin tietty eksyyn :D Onneks mulla oli kartta kuitenki mukana, ni onnistuin itteni lopulta paikantaan ja löysin tieni Harakan taivaaseen :) Sieltä miun mukaan läks yks ihana taideprintti. Oon ihastellu sitä kuvaa jo usiamman vuoden ja nyt sen vihdoin sain. Sen jälkeen suuntasin syömään ja sitten rautatieasemalle odottelemaan junaa jolla pääsisin kohti Oulua.

Junamatka oli kyllä kokemus. Junana oli Pendolino ja kyllähän nyt kaikki varmaan arvaa mitenkä käy kun yhistää Pendolinon ja pakkaset. Aivan! Tekninen vika! Ensinnäkin oltiin jo Seinäjoelle saapuessa 11 minsaa myöhässä aikataulusta. No, lähdettiin sit Seinäjoen asemalta ja ei varmaan päästy 100 metriä enempää kulkemaan kun juna pysähtyy ja hetken päästä kuuluu ilmoitus, että junassa on tekninen vika. Okei, ei siinä mitään jos se ois ollu vaa ihan pieni vika, mutta kun junasta meni lämmöt poikki, valot oli pois usiamman minuutin, jne. Ja sitä piti kestää 20 minsaa. Ei kiva se. Sit kun lopulta päästiin liikenteeseen ni oltiin aikataulusta jälessä 35 minsaa. Juna kuitenkin sai otettua aika hyvin kiinni aikataulua kun Oulussa oltiin lopulta vain vajaa 10 minsaa myöhäs aikataulusta. :)

Työssäoppimista ois jälel viel 2 viikkoa ja sit takaisin kouluun. Jotenki kyl ootan kauhulla sitä. Meillä nimittäin alkaa venäjän opinnot ja lisäks viel samas jaksos ois ruottia. En tuu selviämään hengissä! Ja molemmat kielet tietenki jatkuu koko kevään ja lisäks ovat samoina päivinä peräkkäisillä tunneilla. Ei kiva ei! Oisivat edes eri päivinä, mutta ei..

Vuosi vaihtui..

.. ja ajattelin aloittaa sen täällä blogissani eräänlaisella meemillä.

Tiedät varmaankin sen tunteen kun joku ystävistäsi kirjoittaa hänen elämästään ja yhtäkkiä pysähdyt ihmettelemään että milloin hän on vaihtanut työpaikkaa tai alkanut seurustelemaan..? Luultavasti jonkin verran informaatiota on kadonnut matkalla sinun luoksesi mutta et kehtaa kysyä tarkempia tietoja.

Kopioi tämä blogiisi ja vaihda vastaukset sinuun sopiviksi. Mitä paremmat vastaukset annat, sitä paremmin minä ja muut pääsevät kärryille elämästäsi.


Nimi:
Merja. Tämä on virallinen nimeni. Minulla on hieman ristiriitaisia tunteita sitä kohtaan. En tiedä johtuneeko siitä, että ihan pienestä lähtien perheeni, sukulaiseni ja jopa ala-asteella opettajatkin kutsuivat minua lempinimelläni: Meiju. Olen muutaman kerran jopa miettinyt nimen vaihtamista Merjasta Meijuksi ihan virallisesti, mutta eipä ole tullut tehtyä. Merjaksi minut on kastettu, Merjana minä pysyn.

Ikä:
Edellisessä synttärikakussani olisi pitänyt olla 26 kynttilää, mutta en jaksanut edes yhtä siihen laittaa.

Asuinpaikka:
Oulu. Rakas kotikaupunkini.

Ammatti:
Jos lopettaisin tämän hetkiset opiskelut, joutuisin hakemaan töitä datanomin papereilla. Mutta koska opintojen lopettaminen ei ole mielessäkään, niin kevään 2011 jälkeen voin hakea töitä matkailuvirkailijan papereilla.

Poika-/tyttöystävä/muu:
Jake ♥ Ollaan nyt oltu yhdessä noin 3kk ja kaikki mennyt hyvin. En edes vois miettiäkään elämääni enää ilman häntä. Khih.

Lapset:
Ei tällä hetkellä yhtään, mutta tulevaisuudessa toivottavasti ainakin 2. Tyttö ja poika ois kiva saada. Nimetkin on jo valmiiks mietittynä.

Sisarukset:
Minua 6 vuotta vanhempi isosisko. Saman katon alla kun asuttiin, ei tultu oikein hyvin toimeen, riideltiin melkeenstä päivittäin. Sen jälkeen kun muutettiin eri kattojen alle, niin välit on alkanut parantumaan ja nykyään hän on yksi tärkeimmistä ihmisistä elämässäni.

Vanhemmat:
Äityli ja isyli. Rakkaita minulle molemmat. En oikein osaa sanoa kummastakaan mitään erityistä. Äiti on töissä Nissenillä, ollut siitä asti kun koulut lopetti. Isä on ollut varastotyöntekijänä/kiinteistönhoitajana niin kauan kun muistia riittää. Tosin parin vuoden työttömyysjakson jälkeen pääsi töihin sellaiseen paikkaan ja sellaiseen hommaan mihin en ois koskaan isin kuvitellu edes alkavan. On siis hoitajana eräässä kehitysvammaisille tarkoitetussa hoitokodissa.

Lemmikit:
Lasketaanko villakoirat ja pölypallerot lemmikeiks? Entä oma kulta? :P Eli siis ei ole mitään kunnollisia lemmikkejä tällä hetkellä. Kissa ois kiva. Samoten joku kiva koira, esim. kultainennoutaja tai alaskan malamutti tai joku muu sulonen koiruus.

Mitkä ovat elämässäsi tärkeimpiä asioita tällä hetkellä? Mainitse 3-5 asiaa.
Miika.
Jake.
Kirjat.
Musiikki
Ystävät.

Opiskeletko:
Opiskelen Oulun Seudun Ammattiopistossa matkailualalla. Keväällä 2011 olisi tarkoitus valmistua matkailuvirkailijaksi. Matkailuvirkailijana voin tehdä sitten töitä esimerkiksi hotelleissa, matkatoimistoissa, .. melkein missä vaan mikä vähänkään liittyy matkailuun.

Lähimmät ystäväsi:
Mika. Muutamista vaikeuksista huolimatta on ollut ja tulee olemaan rakkain ystäväni aina.

Juotko/tupakoitko?:
Tupakointi ei kuulu tapoihini. Juominen taas... sanotaanko niin, että osaan pitää hauskaa ilman alkoholiakin, mutta aina joskus sitä tekee mieli. Ei kuitenkaan kovin usein.
 
Lävistykset/tatuoinnit:
Lävistyksiä ei ole ollut muutamaan vuoteen. En edes käytä enää korviksiakaan. Tatuointeja löytyypi kolme kappaletta. Piikkisekamelskatribaali vasemmasta olkavarresta, suojeleva riimu oikeasta lavasta ja morpho(Poets of the Fallin logosta tuttu koiperhonen) niskasta. Joskus niitä toivottavasti löytyy vielä lisääkin, kunhan vaan ensin rikastuu tarpeeks ja keksii minkä haluais seuraavaks. Suunnitelmia kun on niin monia.

I am so happy, oh so happy..

Kuukaus mennyt edellisestä postauksesta ja sekin oli vain raportti Saksan matkastani. Noh, eipä tässä kyllä olekaan, taas vaihteeksi, tapahtunut mitään suurta ja mullistavaa.

Joulukuun alussa alkoi työssäoppimisjakso ja yhes vaihees näytti sille, että mie en saa sitä työssäoppimispaikkaa mistään. Noh, sitten kuulin että Matkahuollossa ois vapaana harjoittelijan paikka ja otin sinne yhteyksiä ja... Siellä olen ollut nyt kolmisen viikkoa ja joululoman jälkeen olen vielä nelisen viikkoa. Oon tykänny kyl olla siellä ja mut on otettu tosi hyvin vastaan. Matkalippujen myynti sujuu jo tosi hyvin, bussilippujen myynnis tartten viel hieman apua.

Nyt on menossa siis joululoma ja siitä eka viikko on jo ohitte. Ekan viikon vietin kotona perheen kanssa, eli siis vanhemmat sekä sisko, siskonpoika (Miika) ja siskon miesystävä. Viimeisen lomaviikon vietän kultsin kanssa ja tällä hetkellä istunkin kultsin luona.

Jouluaatto oli kiva pitkästä aikaa. Aamu aloitettiin joulupuurolla johon piilotettiin tietenki manteli. Manteli eksyi jotenkin omituisesti Miikan lautaselle ja siitähän se ilo sitten nousi. Joulupuuron jälkeen äiti ja isi läks käymään hautausmaalla ja mie ja sisko jäätiin laittaan taloa joulukuntoon samalla kun Miika sitten katseli lastenohjelmia. Kultsi tuli puolilta päivin tuomaan mulle joululahjoja ja äiti sit kutsui sen joulukahville :) Kahen aikaan haettiin mummi meille ja sit olikin melkein heti ruoka. Hirvenpaistipataa, kinkkua, laatikoita, lohta, ... nomnom! Tuli kyl syötyä massu täyteen :) Jälkiruuaksi oli sitten kahvia ja täytekakkua, joulutorttuja, viinereitä, joulukakkuja (taateli sekä kirsikka-suklaa), pipareita. Neljän aikaan alettiin sitten odottamaan joulupukkia ja sieltähän se sitten aika pian tulikin. Miika oli ihan täpinöissään ja ei ois millään malttanu kuunnella joulupukin tarinoita. Joulupukki jakoi sit lopuksi viel muutaman lahjan ja lähti sitten pois. Oli kyllä tosi hyvä joulupukki :) Alettiin sit jakamaan loputkin lahjat ja Miika meinas omia itelleen kaikki lahjat :D Saatiin me muutki kuitenki niitä lahjoja. Ja niit tuli kaikille ihan kivasti. Mieki sain ihan kivoja lahjoja :)

• sukkia (pörrösiä, villasia, polvipituisia)
  
• pikkukseja
• legginsit (ei sellaset muotilegginsit vaan sellaset mitä käytetään talvella housujen alla ettei palellu)
• suklaata ja muuta karkkia
• rahaa
• kaksi kirjaa
• Anna-Leena Härkönen : Ei kiitos
• Dan Brown : Lost Symbol
• elokuvia
• Harry Potter ja puoliverinen prinssi
• Lumikki
• Star Trek (blu-ray)
• Totoro-lahjasetti (click)
• jalkojen hoitosetti (jalkakylpysuolaa, jalkojen kuorintavoide, jalkarasva, raspi)
• ihonhoitotuotteita (puhdistusvaahto rasvaiselle iholle, kasvovesi)
• sushi-ruokailusetti kahdelle
• Muumi-muki (talviteema)
• Muumi-murokulho (viime kesän teema)
  
• Muumi-käsipyyhe (Nipsu)
  

Tuossapa taisikin olla kaikki mitä sain. Kultsilta sain tuon Star Trekin ja Totoro-lahjasetin. Olin ihan <3___<3 kun näin ton Totoron. Se on niin ihana.

Joulupäivänä meidän kaikkien oli tarkoitus lähteä Edeniin, mutta... Kirotut menkat alko! En päässy mukaan D: No, kaikki muut sit meni sinne. Miikalle se oli ihan ensimmäinen kerta Edenissä ja oli tykännyt todella paljon. Tuli ihan innoissaan mulle selittään kaikesta mitä siel oli tehny :) Käytiin sit koko porukalla syömässä Edenin raflassa ja sen jälkeen sitten ilta menikin löhöilles. Ja sitten Tapaninpäivänä minä sanoin heipat Miikalle ja suuntasin kultsin luo :) Täältä en ihan heti sitten lähdekään. Vasta kun on aika lopettaa joululoma. Eli viikon verran olen täällä.

Mutta, nyt kultsin kainaloon ja kattomaan jotaan leffaa :)

Hyvät (myöhästyneet) joulut ja onnea seuraavalle vuodelle kaikille jotka tänne eksyy!

Saksan opintomatka

PÄIVÄ 1, sunnuntai 15.11.

Aamulla heräsin noin yhdeksän aikaan ja aloin varmistelemaan, että onhan varmasti kaikki pakattuna mitä tarvitsen matkan aikana. Toisaalta, olin lähdössä matkaan sillä periaatteella, että kunhan passi ja hammasharja ovat mukana, niin pärjään.

Hieman ennen kahtatoista isä lähti viemään minua lentokentälle, jonne saavuinkin sitten ennen muita. Hetken odottelun jälkeen kuitenkin muutkin alkoivat tulla paikalle ja kun kaikki olivat paikalla, niin suuntasimme odottelemaan lähtöselvityksen aukenemista. Lähtöselvityksestä selvittyämme olikin aika suunnata turvatarkastuksen läpi odotusaulaan. Noin tunnin odottelun jälkeen sitten olikin tiedossa pääsy koneeseen joka veisi meidät Helsinkiin.

Helsingin päässä tulikin sitten nähtyä julkkiksia; Liisa Jaakonsaari sekä Extreme Duudsoneiden Jukka ja Jarppi. Jaakonsaari ainakin oli samassa koneessa mutta Jukasta ja Jarpista ei ole varmuutta. Ainakin he tulivat samalla lentokenttäbussilla terminaaliin mutta koneessa en kyllä heitä nähnyt. Ehkä he halusivat olla huomaamattomia matkan aikana ja siksi ei tullut kiinnitettyä huomiota. Parin tunnin odottelun jälkeen pääsimme siirtymään Hampuriin menevään koneeseen. Kone ei ollut läheskään täysi, niin sain istua aivan yksin penkkirivillä.

Hampuriin päästyämme ja matkatavarat saatuamme oli ensimmäisenä työnämme hankkia liput S-junaan jolla pääsisimme Hampurin juna-asemalle. Homma ei ollutkaan ihan helppoa, sillä liput täytyi ostaa lippuautomaatista ja emme olleet oikein tietoisia siitä, että mikä niistä useasta lippuvaihtoehdosta pitäisi valita ja että miten se automaatti oikein toimii. Lopulta saimme kuitenkin kaikille liput ostettua ja pystyimme siis aloittamaan matkamme kohti juna-asemaa.

Juna-asemalle päästyämme suuntasin opettajan kanssa ostamaan junalippua Flensburgiin. Ei ihan mennyt lipunosto samalla tavalla kuin saksan kirjassa. Saksan kirjassa kun kaikki kävi niin helposti mutta meille annettiinkin pari vaihtoehtoa mistä valita junamatka. Valinta tosin oli helppo, katsoimme opettajan kanssa nimittäin hintoja. IC junassa olisi matka maksanut lähemmäs 300 euroa kun taas RE junalla matkan hinnaksi tuli 64 euroa. Ja nuo hinnat olivat siis yhteensä meiltä kaikilta. Päädyimme siis valitsemaan tuon halvemman vaihtoehdon vaikka se tiesikin sitä, että olisimme Flensburgissa vasta klo 23 aikoihin.

Koska meillä oli aikaa tunnin verran ennen junan lähtöä, niin suuntasimme jokainen syömään. Tai no minä en syönyt vaan nautin herkullisen smoothien jossa oli ainakin mansikkaa ja vesimelonia. Sen jälkeen olikin aika suunnata oikealle raiteelle. Lipussa ilmoitettiin raiteeksi 6a, mutta… Siltä raiteelta olikin lähdössä juna Kieliin ja mehän emme olleet menossa lähellekään Kieliä. No, hetken ihmettelyn jälkeen kuulimme ilmoituksen jossa sanottiin Flensburgin junan lähtevän raiteelta 14. Aikaa oli 5 minuuttia. Ei tietoakaan missä raide 14. Ei muuta kuin siis juoksuksi ja onneksi löysimme raiteen ja kerkesimme junaan. Tämän etapin oppimiset olivat siis siinä, että kannattaa tarkistaa onko mahdollisuus halvempaan matkaan ja että lipun ilmoittamaan raiteeseen ei kannata aina luottaa vaan kannattaa kuunnella mieluummin ilmoituksia.

Junamatka Flensburgiin meni aika hyvissä merkeissä. Hassuttelimme ja juttelimme kaikesta mitä odotimme matkalta ja kaikkea muuta. Yhdessä vaiheessa jopa mietimme, että luulevatkohan sitten Flensburgissa että sinne on lähetetty erityisluokka. Sen verran hulluja juttuja meiltä tuli. Mutta toisaalta, olimme siinä vaiheessa jo aika väsyneitä, joten otettakoon se huomioon juttujen tasossa.


Flensburgiin kun pääsimme, oli Irene meitä vastassa perheensä kanssa. Lähdimme suuntaamaan kohti hostellia joka oli noin 10 minuutin kävelymatkan päässä.

Hostellille kun päästiin, niin valitsimme huoneet ja minä päädyin jakamaan 5 hengen huoneen Elinan ja Virpin kanssa. Huone oli ihan mukava mutta suihku ei niinkään mukava. Mietitytti vähän että uskaltaakohan sinne edes mennä suihkuun. Itse en rohkaistunut vielä silloin suihkuun, mutta Elina ja Virpi kylläkin. Ensimmäisenä hommana oli laittaa sänky kuntoon ja hetken ihmettelyn jälkeen sitten suunta nukkumaan.


PÄIVÄ 2, maanantai 16.11.

Heräsin kahdeksan aikaan ja meninkin suoraan aamupalalle. Aamupalan jälkeen menin valmistautumaan koululle lähtöön ja yhdeksältä Irene sitten tulikin meitä hakemaan. Matkaa koululle oli noin 2 – 3 kilometriä ja matka oli suurimmaksi osaksi pelkkää nousua.

Kun pääsimme koululle, niin suuntasimme opettajien huoneeseen jossa Irene esitteli meidät muutamille opettajille. Tämän jälkeen oli aika hajottaa ryhmä kahteen osaan ja molemmat ryhmät suuntasivat eri luokkiin saksan tunneille. Minä suuntasin Sannan, Hanna-Maijan ja opettajan kanssa tunnille, jossa he analysoivat novellia. Saimme novellin luettavaksemme mutta en siitä ymmärtänyt kovin paljoa. Onneksi eräs ystävällinen opiskelija kertoi novellin sisällön englanniksi ja oli heti helpompi alkaa seuraamaan analysointia vaikkakin siitä osa meni ohi.  Luokassa oli myös eräs poika joka paljastui puoliksi suomalaiseksi. Hänen äitinsä oli suomalainen.

Saksan tunnin jälkeen suuntasimme takaisin opettajien huoneeseen kahville ja sen jälkeen koulun rehtori kertoi meille hieman Flensburgista ja koulusta vähän enemmänkin ja tietenkin saksaksi. Osa meni kyllä ihan täysin ohi ymmärryksen mutta ymmärsin kuitenkin tarpeeksi. Tai ainakin niin luulen. Sen jälkeen Irene kävi viikon ohjelman läpi ja se kuulosti oikein kivalta.

Kun olimme lähdössä opettajien huoneesta, niin kaksi opettajaa kyseli minulta Suomesta ja Oulusta. Yritin heille parhaani mukaan vastata. Onneksi he osasivat englantia, niin oli paljon helpompaa. Pelkällä saksalla en olisi kyllä pärjännyt.

Ennen kuin lähdimme koululta pois, niin Irene kierrätti meitä koululla. Kävimme myös moikkaamassa Irenen luokkalaisia ja he olivat ihan onnessaan kun näkivät meidät. Halusivat oppia muutaman sanankin suomea.

Sitten olikin aika pienen kaupunkikierroksen. Lähdimme siis kävellen koululta kohti kaupunkia ja mukaamme lähti Irenen lisäksi eräs koulun opettajista, Björn. Näemme matkan aikana parit museot ulkoapäin ja lisäksi käymme vanhalla hautausmaalla ihastelemassa vanhoja hautoja. Kyseinen hautausmaa oli ajalta, jolloin Tanskan raja oli etelämpänä.

Päästyämme keskustaan suuntasimme koko porukalla syömään ja kello oli siinä vaiheessa jo kaksi. Oli siis aikakin mennä syömään. Ravintolassa tulikin sitten tilatessa käytettyä saksan kieltä ja ilmeisemmin se meni hyvin kun ei tullut tarjoilijalta ”Was?”-kysymystä. Olen ylpeä itsestäni.

Kun olimme syöneet, niin lähdimme kiertelemään kauppoja. En jaksanut kuitenkaan mitään vielä silloin ostaa. Tarpeeksi kauan kierreltyäni kauppoja suuntasin hostelliin. Siinä vaiheessa olin kyllä niin väsynyt, että olisin voinut vaikka alkaa heti nukkumaan. En kuitenkaan alkanut vaan katsoin telkkaria ja koetin ymmärtää mitä siellä puhuivat. Rohkaisin itseni ja suuntasin suihkua testaamaan ja siinä vaiheessa kyllä tuli ikävä Suomea. Suihkusta ei tullut paljon ollenkaan vettä ja saikin vain toivoa, että kaikki shampoo lähtee hiuksista pois. Katselin vielä hetken aikaa telkkaria, mm. Haluatko miljonääriksi, kunnes silmät alkoivat olla jo niin ristissä, että oli pakko alkaa nukkumaan.



PÄIVÄ 3, tiistai 17.11.

Heräsin ensimmäisen kerran kuuden aikoihin mutta en jaksanut nousta heti, joten jatkoin unia hetken aikaa. Olisikohan kello ollut seitsemän kun sitten tajusin, että voisi todellakin nousta, sillä lähtö olisi 7.30 koululle päin. Tällä kertaa Björn tuli meitä hakemaan.

Ensimmäisenä tehtävänä meillä koululla oli mennä englannin tunnille jossa esittelimme Lapin, Oulun, OSAO:n sekä Helsingin. Alun perin minun piti esitellä Lappia mutta koska Mari ja Riikka eivät päässeet mukaan ja heidän olisi pitänyt esitellä Oulu, niin esittelin sen heidän puolestaan. Esitys meni mielestäni hyvin ottaen huomioon sen, että en tiennyt lainkaan etukäteen mitä Mari ja Riikka olivat esitykseen laittaneet. Eräs asia mikä aluksi ihmetytti kun pidimme esityksiä, oli se että taputusten sijaan oppilaat koputtivat pöydän pintaan esityksen jälkeen.

Englannin tunnin jälkeen suuntasimme toiseen HLA:n koulurakennukseen tutustumaan. Siellä tutustuimme osastoon jonne opiskelijat olivat perustaneet yrityksen ja siellä sitten opiskelivat erilaisia asioita, kuten esimerkiksi kirjanpitoa, myyntiä ja vastaanotossa olemista. Kuulimme lisäksi koulun purjevene-ohjelmasta, jossa 10 oppilasta suuntaa opettajan kanssa purjehtimaan koulun purjeveneellä ja siellä sitten käytetään hyväksi jo opittuja asioita sekä tietenkin opitaan uutta.

Sitten olikin aika suunnata IT-kontoriin ja matkan aikana Irene näytti meille joitain paikkoja, kuten esimerkiksi vanhan mutta kauniin sisäpihan.

IT-kontorissa meille pidettiin parit esitykset. Ensin meille kerrottiin mikä IT-kontor on ja se oli enimmäkseen saksaksi ja sen jälkeen kolme poikaa, jotka olivat siellä harjoittelijoina, kertoivat meille tarkemmin siellä tehtävästä työstä ja se oli onneksi englanniksi.

Esitysten jälkeen lähdimme kohti keskustaa kiertäen sataman kautta.

Ensimmäisenä suuntasimme syömään ja osa meistä meni samaan ravintolaan missä olimme maanantainakin käyneet syömässä ja osa suuntasi muualle. Itse suuntasin siihen ravintolaan missä kävimme maanantaina ja taas vaihteeksi käytin siellä saksan kieltä. Näin siellä myös elämäni ensimmäistä kertaa kaksi nunnaa. En ole yhtään nunnaa aikaisemmin nähnyt muualla kuin televisiossa ja elokuvissa, joten katse kiinnittyi aika monta kertaa nunniin.

Ruokailun jälkeen suuntasin shoppailemaan ja tuhlasin hieman rahaa itseeni. Ja pärjäsin täydellisesti saksan kielellä. Lisäksi kävin myös ostamassa itselleni hieman hedelmiä ja suklaata välipalaksi, aamupalaksi ja iltapalaksi. Shoppailun jälkeen suuntasin hostellille ja suuntasin tietokoneelle ja Internetin ihmeelliseen maailmaan. Aikaisemmin päivällä olimme kuulleet, että Finnair tekisi mahdollisesti tiistain aikana päätöksen lakon jatkumisesta ja meninkin tutkimaan uutisia kyseisestä asiasta. Joskus kuuden ja puoli seitsemän väliin sitten tulikin uutinen, joka kertoi Finnairin lopettaneen lakkoilun. Kyllä oli helpottava uutinen. Aloimme sitten tietenkin heti suunnitella paluumatkaa Suomeen: ”Otetaan eka juna Flensburgista Hampuriin!”, ”Se lähtee kuudelta aamulla..”, ”Ei se mitään!”

Vietin hetken aikaa vielä respan puolella ja sen jälkeen menin tutkimaan mitä televisio tarjoaisi ennen kuin olisi aika pistää pää tyynyyn ja alkaa katselemaan unia.


PÄIVÄ 4, keskiviikko 18.11.

Kello oli soimassa 6.45 mutta voi kuinka olisin vaikka antanut kaikki rahani pois jos olisin vain voinut jäädä nukkumaan. Nukuin ihan liian huonosti yön. Onneksi ei kuitenkaan ollut mikään kiire nousta sängystä, sillä noutaja tulisi vasta kahdeksalta. Suuntana tänään olisi Die Mürwiker Werkstätten joka on ns. työpaja kehitysvammaisille. Onneksi sinne oli sen verran pitkä matka, että meidät tultiin hakemaan hostellilta autoilla.

Työpajalla tapasimme Irenen tyttären Rebekan sekä ohjaajan. He kierrättivät meitä eri osastoilla joilla tehtiin erinäisiä metallitöitä (laivan osia, ruuveja, …) ja pakattiin leluja. Oli todella mielenkiintoista nähdä miten niin eri tason kehitysvammaiset pystyivät töihin. Tietenkin se työ oli sellaista mitä he pystyivät tekemään. Eihän nyt pahasti kehitysvammaiselle mitään kovin vaativaa ja vaarallista työtä voisi edes antaa. Mieltäni piristi siellä myös se, miten iloisia ja positiivisia nämä kaikki kehitysvammaiset siellä olivat.

Kun olimme tutustuneet Mürwikeriin, niin suuntasimme Flensburgin museoon. Siellä oli alakerrassa eläinmuseo jossa opin muutamien eläinten saksankieliset nimet ja yläkerrassa oli tarjolla vanhoja tavaroita, jopa niin vanhoja kuin 11 000 vuotta eKr. olevat poronsarvet.

Kun olimme kierrelleet museota tarpeeksi niin lähdimme keskustaan. Tässä vaiheessa ilma oli muuttunut todella kaameaksi, eli kova tuuli ja vielä kovempi sade. Sateenvarjosta ei siis olisi mitään hyötyä. Olisin mielelläni jo tässä vaiheessa suunnannut hostellille, mutta kävin kuitenkin parissa kaupassa ja vein postikortit postiin. Tai no postilaatikkoon ne vein ja sitä ennen opettelinkin käyttämään postimerkkiautomaattia. Piti hetken aikaa ihmetellä, että mitenköhän se toimii. Onnistuin kuitenkin ostamaan postimerkit ja näin siis lähettämään myös kortit. Kaiken tämän jälkeen suuntasinkin hostellille hieman kuivattelemaan, sillä pian olisi lähtö Flensburg Brauereihin tutustumaan. Päästyäni hostellille olin ihan kuin uitettu koira. Kengät, sukat, housut ja takki olivat ihan märät. Mieleni olisi tehnyt mennä kuumaan suihkuun ja peiton alle, mutta koska piti sinne panimolle lähteä, niin en viitsinyt.

Hieman ennen kahta lähdin suuntaamaan panimolle. Onneksi panimo sijaitsi ihan hostellia vastapäätä, niin ei ollut pitkä matka eikä kastunut kovin paljoa enempää. Ensimmäisenä meille näytettiin siellä video siitä miten Flensburgeria aikoinaan tehtiin ja miten sitä nykyään tehdään. Videon jälkeen kaikki vieraat jaettiin kahteen ryhmään. Toinen ryhmistä lähti tutustumaan panimoon ja sillä aikaa meidän ryhmämme sai maisteltavaksi olutta. Odoteltuamme hetken, oli meidän ryhmän vuoro lähteä kierrokselle. Aluksi menimme toiseen rakennukseen jossa meille kerrottiin hieman eri olutlaaduista mitä panimolla tehdään ja sen jälkeen pääsimme tutustumaan itse tuotantoon.

Kierroksen jälkeen meille tarjottiin pikkupurtavaa ja olutta. Tarpeeksi syötyäni ja juotuani lähdin hostellille. Onneksi vesisade oli jo tässä vaiheessa ohi. En olisi kestänyt enää yhtään vesisadetta.

Ohjelmassa olisi ollut illemmalla diskoilua, mutta koska päivän sade johti siihen, että ainoat mukanani olevat kengät ja takki olivat ihan märät, niin päätin jäädä hostellille. Muutenkaan olo ei ollut mitenkään maailman paras, niin en olisi välttämättä ollut parasta seuraa illalla. Illan vietin siis Internetin ihmeellisessä maailmassa sekä televisiota katsellen.


PÄIVÄ 5, torstai 19.11.

Torstai lähti keskiviikon tapaan aika hitaasti käyntiin. Olisin ihan mielelläni jäänyt taas nukkumaan. Nousin kuitenkin sängystä ja suuntasin puoli kahdeksalta pihalle, jolloin meidän olisi myös pitänyt lähteä kohti Schlosswallin rakennusta. Pääsimmekin lähtemään aika ajoissa, mutta koska emme olleet menneet yhtään kertaa hostellilta päin Schlosswalliin ja meillä ei ollut tällä kertaa opasta, niin eksyimme. Päätimmekin siis, että emme edes yritä sinne löytää, sillä olimme jo siinä vaiheessa myöhässä sieltä ja ei olisi oikein kohteliasta mennä myöhässä paikalle. Suuntasimmekin siis erääseen kahvilaan aamupalalle.

Aamupalan jälkeen minun päivän ohjelmaan sisältyi shoppailua ja hostellilla oleskelua. Illemmalla, noin viiden aikaan, lähdimme viettämään porukalla viimeistä iltaa kahvilaan jossa kävimme aamupalallakin. Sieltä siis sai muutakin kuin pelkkää kahvia ja pullaa. Syötyämme lähdimme kaikki eri teille ja minä suuntasin opettajan kanssa hostellille. Tarkoitus oli alkaa pakkaamaan, mutta sen sijaan suuntasinkin juomaan kaakaota respaan ja lisäksi eksyin Internetin ihmeelliseen maailmaan. Noin pari tuntia myöhemmin päätin, että nyt on todellakin aika lähteä pakkaamaan, sillä perjantaina ei enää kerkeäisi.

Pakkaaminen olikin aikamoinen operaatio, ei meinannut tulla mitään siitä. Tavaramäärä oli jotenkin omituisesti lisääntynyt. Sain kuitenkin kaikki tungettua laukkuun ja melkein piti pomppia laukun päällä, jotta sen sai kiinni. Pakkaamisen jälkeen rentouduin suuntaamalla sänkyyn ja katsomalla telkkaria ennen kuin aloin nukkumaan.


PÄIVÄ 6, perjantai 20.11.

Kello on 6.25 kun herätys soi. Makoilen hetken aikaa sängyssä ennen nousemista. Vaihdan vaatteet ja peseydyn jotta saan viimeisetkin tavarat pakattua. Suuntaan aamupalalle joka on tosin vain kaakaota. Juotuani kaakaon menen huoneeseen laittamaan paikat kuntoon ja hakemaan tavarani. Kun kello tulee 7.30 on aika lähteä suuntaamaan kohti juna-asemaa. Irene tulee meitä kuitenkin ennen sitä katsomaan ja hyvästelemään.

Matka juna-asemalle ei ole mikään kiva. Laukku painaa ihan kivasti ja vaikka sitä voikin vetää, niin se tuntuu todella vaikealta. Reitti on kuitenkin ylämäkeä sekä mukulakiveä. Onneksi matkaa ei kuitenkaan ole kovin paljoa, vain noin puoli kilometriä. Mutta sekin tuntuu liian pitkältä matkatavaroiden kanssa. Juna-asemalla onneksi helpottaa kun saa irrottautua laukusta hetkeksi. Laukun saaminen junaan on kokemus. Ei meinaa saada sitä millään nostettua. Toinen koetus on kun laukku pitäisi saada laukkuhyllylle. Pelottaa että laukku tipahtaa päälle. Saan laukun kuitenkin onneksi laitettua sinne ilman haavereita.

Junamatkan aikana katselin maisemia ja kuuntelin musiikkia. Ei oikein jaksanut keskittyä mihinkään muuhun.

Hampurissa suuntasimme ensimmäisenä viemään matkatavaroita säilytykseen, jotta seikkailu Hampurissa sujuisi mukavammin. Sen jälkeen lähdimme etsimään ostoskatua ja sen löydettyämme suuntasimme kahvilaan. Koko viikon olin himoinnut Sacher-kakkua ja vihdoinkin sitä sain. Tilasin myös maitokahvin joka tuli aivan mahtavan kokoisessa kupissa. Mietin jo välillä, että saanko sitä edes juotua.

Kahvilasta suuntasimme kiertelemään kauppoja ja tulipahan tuhlattua hieman lisää rahaa. Ostin viimeiset tuliaiset ja itsellenikin jotain pientä. Ostoksien jälkeen maha oli sitä mieltä, että aika suunnata syömään ja niinpä suuntasin juna-aseman Subwayhin syömään. Hieman oli siinä vaikeuksia kun ei ihan ymmärtänyt kaikkea mitä puhuivat, mutta sain kuitenkin herkullisen Subin ja pienen juoman ostettua ja täyttämään mahaani.

Puoli kolmen aikaan menimme hakemaan matkatavaramme säilytyksestä ja lähdimme suuntaamaan S-junalle joka veisi meidät lentokentälle. Menimme kyllä oikeaan junaan mutta väärään vaunuun. Jossain vaiheessa nimittäin osa vaunuista erotettaisiin junasta ja ne suuntaisivat ihan eri paikkaan. Onneksi kuitenkin tajusimme että olimme väärässä vaunussa ja niinpä seuraavalla asemalla vaihdoimme vaunua. Onneksi juna oli sen verran kauan pysähdyksissä asemalla jotta kerkesimme vaihtaa.

Lentokentälle kun pääsimme, suuntasimme terminaaliin odottelemaan lähtöselvityksen aukeamista. Sitä ei onneksi tarvinnut odotella kuin vajaa tunti. Oli helpotus kun sai jättää matkatavarat pois ja sai alkaa lepuuttamaan käsiä. Varsinkin oikean käden sormet olivat olleet aika kovilla koko päivän matkatavaroiden takia. Pääsimme heti lähtöselvityksen jälkeen menemään turvatarkastuksen läpi ja kaikki meni hyvin. Turvatarkastuksen jälkeen lentoon oli vielä aikaa melkein 3 tuntia, joten lähdin kiertelemään kauppoja. En kuitenkaan löytänyt mitään ostettavaa. Opettajan kanssa suuntasimme kahville ja taas vaihteeksi otin maitokahvin. Ja taas vaihteeksi se tuli isossa kupissa ja sai miettiä, että jaksaako sitä edes juoda. Sen jälkeen suuntasimme lähtöportille odottelemaan koneeseen pääsyä ja vihdoinkin sen aika tuli.

Lento meni todella hyvin ja se oli muutaman minuutin jopa etuajassa Helsingissä. Helsingissä ei jaksanutkaan sitten enää mitään tehdä ja eipä siellä oikein mitään tekemistä edes ollut tarjolla. Ainoa mikä oli auki oli Roberts Coffee ja sieltä en halunnut mitään. Istuskelinkin siis lähtöportilla ja odotin Oulun koneeseen pääsyä.

Lento Ouluun oli myös ajoissa. Pääsimme lähtemään muutaman minuutin ennen aikojaan ja olimme Oulussa noin 10 minuuttia aikaisemmin. Matkatavarat kun saapuivat, niin siinä vaiheessa tuli iso helpotus. Matka oli ohi ja kaikki oli hyvin.

(kuvat lisätty 26.12.09.. lisääkin olisi, mutta ei sitä ny kaikkia viitsi tänne laittaa ;D)

Conas atá tu?

Eli otsikko siis kysy teiltä iiriksi vointianne. Minä voisin siihen vastata, että Go maith! eli hyvää kuuluu :)

Paljon on tapahtunut sitten edellisen kunnon päivityksen josta on jo kulunut reilu kuukausi. Melkein puoltoista kuukautta. Hui kamala. On vaan ollut sen verran kiirusta monen asian takia, niin en ole oikein kerennyt kirjoittelemaan ja osittain on myös laiskuuden syytä, etten ole kirjoittanut.

Viimeksi kirjoittelin kunnolla tulossa olevista Irlanti-festareista. Noh, ne ovat jo takana päin ja voin vain sanoa, että oli todella mukavaa! Tututstuin uusiin tyyppeihin, puhuin paljon englantia, pidin hauskaa, hoidin työtehtäväni, .. Ja noilla festareilla kyl ymmärs sen, miksi kaikki sanoo irlantilaisia mukaviksi ja ihaniksi ihmisiksi. Pääsin nimittäin juttelemaan monenkin irlantilaisen kanssa ja kenestäkään ei jäänyt huono maku suuhun. Kaikki olivat todella mukavia, myös esiintyjät. Varsinkin Doimnic oli aivan ihana. Hänen kanssaan tuli juteltua useamman kerran. Pääsin myös juttelemaan Irlannin suurlähettilään kanssa, Yhdysvaltain suurlähetystöstä jonku kanssa, At First Lightin jäsenien kanssa, Dambé - The Mali Projectin tuottajan ja ohjaajan kanssa, ... Ihana kokemus kyllä oli ja odotan jo innolla seuraavia festareita! ♥

Irkkuilu ei mun osalta kuitenkaan jäänyt tuohon. Aloitin nimittäin iirin kielen opinnot tuossa viikko sitten. Brent toimii siinä opettajana ja ekalla kerralla meitä oli siellä paikalla yhteensä 4, eli aika pienessä porukassa tapahtuu opiskelu. Tulloin opittiin kysymään kuulumiset ja nimi ja tietenkin vastaamaan kysymyksiin. Seuraava oppitunti ois tulevana sunnuntaina ja odotan kyllä sitä innolla.

Hyvät jutut ei kuitenkaan jää tuohon. Lisänä hyviin asioihin on sellainen ihana asia kuin oma kulta! ♥ Sellaisen onnistuin itselleni saamaan tuossa melkein kuukausi sitten. Itse asiassa ekoista treffeistä tulee kuluneeksi kuukaus tulevana perjantaina. Ja sen jälkeen se onkin ollut aikamoista menoa. Ja tällä kertaa mie kyl pidän tiukasti kiinni kullastani. Ja toivottavasti kultsi pitää miusta tiukasti kiinni. On se kummiski sen verran ihana tapaus, että ihan hyvin voisin kuvitella eläväni hänen kanssaan elämäni loppuun asti ja kauemminkin. Hih. ♥ ♥ ♥

Puoltoista viikkoa ja tämä tyttönen suuntaa Saksaan. Shoppailubudjetti alkaa olemaan jo kasassa ja jos ei tuu mitään yllättäviä menoja, niin ihan kivasti on rahaa käytössä silloin. Pitää myös toivoa, että se ilkeä nasunuha ei iskis ennen matkaa eikä matkankaan aikana.

Mutta, nyt aika alkaa neulomaan sitä toista kynsikästä loppuun. Oon ollu senkin suhteen aika laiska viime aikoina, mutta oon kuitenki saanu tehtyä sitä jo ihan kivasti. Jos sais sen valmiiks ennen Saksan matkaa, niin ois kiva.

Neulomista..

Miuun iski keskiviikkona hurja vimma neuloa ja oli pakko käydä ostamassa lankaa. Sain just ensimmäisen kynsikkään valmiiksi ja tässä siitä kuva ^^

Something snowy this way comes..

Zombit valtaamassa Oulua

Shamrocks and leprechauns..

Tänään oli kiva päivä. Tai no kivuus kyllä keskittyi enemmänkin tuohon klo 18-21 välille, jolloin olin irkku festarityöntekijöiden tutustumissessioissa. Siellä oli siis suurin osa festareiden vapareista sekä sitten itse järjestäjät. Pidettiin hauskaa, syötiin herkkuja, tutustuttiin toisiimme.. Lisäksi saatiin tietää alustavasti meidän työtehtävät festareiden aikana ja saatiin myös t-paidat, josta onkin kuva tuossa edellisessä postauksessani. Voin jo kyl sanoa, että rakastan sitä paitaa. On muuten tällä hetkellä päällä ja mietin, että mitehä sitä sen raaskii ottaa pois päältä yöksi..? ;D

Mutta seuraavat pari viikkoa tulee kyl olemaan aika kivoja. Sunnuntaina olis jamit St. Michaelsissa jossa on hyvä mainostaa festareita ja myydä lippuja, sitten ens viikon perjantaina olisi viimonen iso miitti enne festareita, jolloon sitten varmistuu ne työtehtävät ja työajat. Sitten saakin melkein viikon levätä, kunnes on sitten festareiden aika. Näil näkymin mul ois perjantaina tiedossa aikasta pitkä päivä.. Ensinnäkin koulussa 10-16, sen jälkeen sitten ois tunti aikaa käydä kotona tuomas koulukamppeet kotio ja vaihtaa vaatteet iltaa varten. Jotenki kyl tuntuu et se on aika mahdotonta, joten taitaa koulukamat jäädä kouluun ja sit vaatteet saa luvan olla ne, mitä aamul päälle laittanu. Ja siis hieman jälkeen 17 pitäs olla St. Michalesin edessä ja 17.30 alkaisi mulla siellä paitojen myynti. 22.30 mun pitäs olla 45 Specialsissa myymässä arpalippuja ja ties milloo sielt pääsee sitten pois. Ehkä hyväl onnel siin vaihees kun Spessu menee kiinni. Tai jotain. Jossaa välis ois kyl kiva sit jotaa syödäkin.. Hmmm.. Mitenhän se järjestyy..? :D Lauantai on onneks sitten hieman helpompi. 15.15 pitäs olla keskustassa Leskisen edessä jossa käydään koko porukalla päivän tapahtumat läpitte. Sitten pääsee muutamaks tunniks taas kotio ja sit pitäs olla klo 21 Seurahuoneella myymässä paitoja, ties mihin asti ilta venyy. Ja sitten sunnuntaina, viimosena festaripäivänä, ois tiedossa paitamyyntiä Pohjankartanolla klo 15-19.

Kova urakka, mutta mielelläni kyllä työni teen. Ja saan siitä myös todistuksen ja voin laittaa sen mun melkee olemattomaan CV:hen. Whee. Ja pääsen myös kaikkiin tapahtumiin ilmatteeks. ^^ Pitää vaan toivoa, että muhun ei iske zombienuha just tolloon. Viime vuonnaha mul oli zombienuha just Irkku festareiden aikaan. Viime vuonna en siel tosin ollu töissä, joten sinänsä ei ollu haittaa, mutta ois sitä ollu kiva niis tapahtumis käydä.

Viel tän illan miittiin. Siel oli kyl tosi hauskaa. Tuli tosiaan nähtyä uusia naamoja, kuten myös vanhoja. Brenttiä varsinkin oli kiva nähdä pitkästä aikaa ♥ Sitten siel oli 3 aivan ihanaa irkkumiestä. Ja ne oli todella hauskoja, varsinki yks niistä, en nyt muista sen nimee.. Mut sen tiiän, että sil ei oo sormusta vasemmas nimettömäs ;D Ja esittelykierroksen aikana kun sanoin, että rakastan irlantilaista kulttuuria ja kaikkea mitä sieltä tulee, ni tää mies oli heti että "Oh really? *krhm*" :D Sit oli ihanaa kun Brent kehu mua! ^^ Kun siin esittelyni aikana mainitsin että Brent oli mun opettaja ja todella hyvä olikin, niin Brent sanoi, että mie olin todella hyvä oppilas! Wheeee..

Sitten myös juttelin mahdollisesta työharjottelupaikasta. The Irish Music Society of Oulu tarjoaa aina silloin tällöin opiskelijoille työharjottelupaikkaa ja miun pitäs vaan Annamarille laittaa sähköpostissa, että mitä mun työharjottelun tulis pitää sisällään, niin Annamari sitten katsoo, voisko antaa mulle paikan. Toivottavasti vois :)

Mutta, nyt vois kyl lähteä lukemaan kirjaa ja sitten nukkumaan. Niin ja kirja jota tällä hetkellä luen, on City of Bones ja sen on kirjoittanut Cassandra Clare. Kannattaa kyllä lukea jos vähänkään fantasiasta pitää. Siihen on olemassa kaksi jatko-osaa ja molempiin olen laittanut varauksen. Jos sais nekin luettua viel tän vuoden aikana, ni oisin sit lukenu tänä vuonna enemmän kirjoja kuin viime vuonna ;D

Mutta öitä ja unia rakkaat lukijani! ♥


// Ainiin, unohdin ihan laittaa linkin Irkku festareiden sivuille, jotenka tässä. Ja muistakaa, miulla on lippuja myynnissä Neckin ja Kilan keikoille sekä itse päätapahtumaan! Saa ostaa vaikkei tuliskaan.. ;D