19. helmikuuta 2015

#tbt

Avaa tietokoneesi kuvatiedostot. Valitse kansioista järjestyksessään viides. Avaa se. Valitse kansion viides kuva ja kerro tarina sen takaa.

Bongasin ylläolevan haasteen Nooran blogista. Suuntasinkin heti oman koneen kuvakansioon ja ohjeiden mukaan sieltä löytyi alla oleva kuva.

Kukkia ja suklaata

Kuva on otettu 6.9.2012 kun tulin pitkän ja raskaan työpäivän jälkeen kotiin. Olin Jakelle valitellut pitkin päivää kuinka tympäsee kun pitää jäädä ylitöihin, niin Jake oli sitten päättänyt piristää päivääni. ♥

31. tammikuuta 2015

Erilainen teatterikokemus

Muistatteko kun tässä postauksessa kerroin kuinka toisen kuvakollaasin yhdestä kuvasta olisi tulossa postaus? No, kauempaa teidän ei tarvitse enää odottaa, sillä ajattelin että nyt voisi olla hyvä aika siitä kertoa.


En nyt muista oliko se elo- vai syyskuussa kun kuulin, että Finnkino tulee näyttämään marraskuun puolivälissä NT Live: Frankensteinin. Tiesin jo entuudestaan, että Benedict Cumberbatch (♥) näyttelee siinä ja kavereilta kuullut, että Benedictin on siinä mahtava. Ja toki jos mahdollista, niin kannattaa käydä katsomassa se versio, jossa hänellä on hirviön rooli. Toinen versiohan siis on, että Benedict näyttelee Frankensteinia ja Jonny Lee Miller hirviötä. Tietenkin otin heti selvää, että minä päivänä tuo Benedict hirviönä näytetään ja eipä mennyt kauaa, kun olin varannut lipun kyseiseen näytökseen.

Kyllähän tuo lipun hinta hieman kirpaisi, 26 euroa, mutta tuli se halvemmaksi kuin lähteä Lontooseen saakka katsomaan. NT live esitykset on siis kuvattu Lontoon Royal National Theatressa ja esityksiä näytetään sateliitin välityksellä ympäri maailman mm. elokuvateattereissa. Esityksiä on vain muutama/näytelmä. Aina joskus niitä saattaa tulla myös uusintanakin, Frankenstein hyvänä esimerkkinä.

Ja mitä tulee itse tuohon esitykseen, niin oli kyllä hintansa arvoinen kokemus. Benedictin eläytyminen hirviön rooliin on kyllä ihan omaa luokkaansa. Ja se, miten Benedict hallitsi kroppansa liikkeet. Välillä näytti kuin Benedictillä ei olisi mitään luita kehossaan, niin notkeasti liikkui. Ja ei kyllä ole valittamista Jonnynkaan roolisuorituksesta Frankensteinina.Kesto tuolla esityksellä on hieman päälle 2 tuntia, mutta kertaakaan en katsonut kelloa toivoen esityksen loppuvan. Itse asiassa olin vähän hölmistynyt kun tajusin näytelmän olevan loppusuoralla. Vastahan se alkoi, mihin aika katosi..?

Tässä vielä virallinen traileri esityksestä. Ja suosittelen kyllä katsomaan koko esityksen, jos siihen joskus tulee mahdollisuus ja Frankensteinin tarina vähänkään kiinnostaa.

12. tammikuuta 2015

Pinkkiä hiuksiin

Pidemmän aikaa olen haaveillut pinkeistä hiuksista. En kuitenkaan ole uskaltanut toteuttaa tätä haavetta. Ennen tätä päivää.

Astelin tänään LS-Styleen ihanan Elisan asiakkaaksi ensimmäistä kertaa. Olin jo Elisalle aiemmin maininnut pinkistä haaveesta, joten hän tiesi että mahdollisesti pinkkiä tullaan hiuksiini laittamaan. Hetken Elisa katseli hiuksiani ja mietti miten pinkki tullaan toteuttamaan ja päädyimme yhteistuumin latvojen liukuvärjäykseen. Muu osa hiuksista sai sitten platinanvaalean värin, eli hiukseni vaalenivat muutaman asteen verran. Pituuksiin ei puututtu tällä kertaa yhtään. Ehkä seuraavalla kerralla sitten.

Kampaamoselfie kun oma väri vielä päässä ja Elisa sekoittelemassa väriä

Väriaine vaikuttamassa lämpökuvun alla..

Väriaineen vaikuttaessa kerkesi juoda kupposen hyvää kahviakin :)

Tästä kuvasta ehkä saa pienoisen käsityksen tuloksesta.

Elisa otti minusta ennen ja jälkeen kuvat, jotka laitan tähän postaukseen kunhan saan kuvat käsiini.

Tässäpä olisi nyt ennen ja jälkeen kuvat Elisan ottamina.



Koska pinkki haalistuu nopeasti, niin ostin Color Maskin, jolla pystyn pitämään yllä väriä. Tai vaikka halutessa lisäämäänkin väriä. Pinkkiä maskia ei ollut, joten punaisella mennään. Pitää vain muistaa sekoittaa sitä normaaliin hoitoaineeseen, ettei väristä tule liian voimakkaan punainen. Color Maskin lisäksi ostin myös puhelinjohtopompuloita. Ja mitäs muutakaan kuin pinkkejä! On siellä yksi turvallinen mustakin mukana.. :D


Taisin muuten nyt löytää itselleni luottokampaajankin. Elisan penkkiin siis tieni vie seuraavankin kerran kun kampaamopalveluita tarvitsen :) ♥

//muoks: ennen ja jälkeen -kuvat lisätty

11. tammikuuta 2015

Prinsessan synttäreillä

Kolme vuotta sitten minusta tuli täti ihanalle prinsessalle. Muistan kuin eilisen päivän kun näin hänet ensimmäisen kerran. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä!

Vaikka tänään onkin Jennin virallinen syntymäpäivä, niin synttäreitä juhlittiin eilen. Ihan meidän pitkänmatkalaisten toiveesta. Lähdettiin puol ysin aikaan ajelemaan kohti Pihtipudasta, minä ja Jake omalla autolla ja mun vanhemmat+täti miehensä kanssa toisella autolla. Kuten alla olevasta videosta näkyy, oli keli mitä mainioin. Ei satanut lunta ja joskus Pulkkilan paikkeilla aurinkokin oli jo noussut sen verran, että ei ollut enää pimeää.

A video posted by Merja (@merjafrob) on


Oltiin Pihtiputaalla joskus 11 jälkeen. Ensimmäisenä oli tietenkin tiedossa lahjojen aukaisua, joita olikin muutama. Pian meidän jälkeen kun paikalle tuli vielä muitakin vieraita.

Jenni aukaisemassa meiltä saatua lahjaa. Paketista paljastuu lääkärilaukku.

Jenni sai jos vaikka mitä kivoja lahjoja. Dubloja, Tähkäpää-nuken (mieki haluan!), silitysraudan ja -laudan, .. Ja tokihan kaikilla oli leikittävä.

Ja tokihan ne synttärikakkukahvitkin oli tarjolla. Jenni oli halunnut Tuhkimo-kakun ja sellaisen hän myös sitten sai.


Herkuttelujen jälkeen lisää leikkimistä ja kyllähän minä toki Miikankin kanssa vietin aikaa. Neljän aikaan sitten lähdettiin ajelemaan takaisin kotio ja tällä kertaa ajeltiin pimeydessä.


Suurimman osan matkasta saatiin ajella rauhassa, mutta välillä oli hidasteitakin edessä. Hidasteista ei ihan heti päässyt eroon vastaantulevan liikenteen ja tien mutkittelun takia, mutta ei niistä kuitenkaa kauaa tarvinnut välittää. Onneksi osa hidasteista myös noudatti hyviä tietapoja ja antoivat vilkuilla merkin jos oli turvallista ohittaa. Kotona oltiin puol seitsemän aikaan.

Päivä oli pitkä mutta ihana! ♥

6. tammikuuta 2015

Hello there!

Hyvää uutta vuotta kaikille, jos tänne nyt enää ketään eksyy lukemaan! :D

Viime syksy meni aika nopeasti ja työntäyteisesti, kiitos opintojen. Koulu piti kiireisenä ja lisäksi ensimmäinen työssä oppiminen vei kaikki mehut. Aikuisopiskelijana työssä oppiminen "huipentuu" näyttötutkintoviikkoon, eli sen viikon aikana näytetään osaaminen ja se on se ainoa arvioitava osuus tuosta työssä oppimisesta. Ja tuota viikkoa varten tuli täyttää henkilökohtainen tutkintosuunnitelma, jonka piti olla valmis viikkoa ennen tutkintoviikon alkua. Mulla siis menikin työpäivien jälkeen illat tuon suunnitelman parissa. Ja tutkintoviikon aikana illat meni itsearviointia täyttäen. Eipä siinä sitten oikein enää jaksanut omia asioita naputella koneella.

1. Tutkintosuunnitelma 2. Referaatinkin tekoa tuli opiskeltua.. jälleen kerran. 3. Näyttötutkinnon arvosana! 4. Muistaakseni esseen kirjoittaminen menneillään.. 5. Ja pitihän sitä tenttiinkin lukea.

Vapaa-aikani käytinkin siis mieluummin tekemällä ihan kaikkea muuta kuin blogia kirjoittaen. Neuloin, pelasin, katselin televisiota, luin, .. ja vietin aikaa Jaken ja kavereiden kanssa.

1. Lukuhetkiä Kobon parissa 2. Neulomista 3. Dragon Age: Inquisitionin pelaamista 4. Käytiin Jaken kanssa katsomassa Hobitti 5. Herkkuruokailua Cafe Roosterissa 6. Erilainen elokuvateatterikokemus NT live: Frankensteinin parissa 7. Flunssakin vaivasi heti työssä oppimisen alkuvaiheessa 8. Tuliaissuklaita Saksasta 9. Television katselua

Nyt joululoman aikaan olenkin sitten yrittänyt vain ladata akkuja, jotta jaksan opiskella taas seuraavat reilu 6kk ennen seuraavaa lomaa. Työvoimapoliittisenkoulutuksen huono puoli on siinä, että silloin ei tunneta käsitteitä syysloma, talviloma, kesäloma. Nyt jouluna oli lomaa välipäivät ja seuraava loma on viikko heinäkuun lopussa. Huomenna kuitenkin vielä paluu työssä oppimispaikkaan loppuviikoksi ja ensi viikolla alkaakin seuraavan tutkinnon osan opinnot. Mikrobiologiaa, anatomiaa, lääkehoitoa, .. Can't wait! :D

Yritän nyt kuitenkin jatkossa kirjoitella vähän useammin. Tuosta vapaa-aikakollaasista ainakin yksi kuva saa oman postauksensa.. Ja ehkä voisin myös tarkemmin kirjoitella opinnoistanikin..

3. marraskuuta 2014

Viime aikoina valmistunutta

Toukokuun lopussa kerroin aloittaneeni Doctor Who -kaulahuivin tekemisen. Toivoin silloin, että saisin kaulahuivin valmiiksi ennen syksyä. Ihan en siihen tavoitteeseen päässyt, mutta melkein! Pari viikkoa sitten se valmistui!



Pituutta tuli 2,5 metriä ja leveyttä enemmän kuin tarpeeksi. Jos olisin tiennyt siitä tulevan noin leveä, olisin aloittanut vähemmillä silmukoilla tai vaihtoehtoisesti valinnut pienemmät puikot. Tai sekä että. Toisaalta tuo leveys ja toki pituus pitävät huolen siitä, että kaula ja niska pysyy talvella lämpiminä. Pääsin jo parin päivän ajan testailemaan kaulaliinaa kun Ouluun iski pakkaset.



Kaulaliina kiertyy mukavasti muutaman kerran kaulan ympäri. Toimii muuten mukavasti myös niskatukena matkanukkumista ajatellen :D Hyvin pystyi bussissa nuokkumaan eikä tarvinnut miettiä, milloin pää kolahtaa ikkunaan.

Tuon huivin lisäksi olen innostunut taas myös villasukkia tekemään, ja olenkin saanut jo kahdet villasukat valmiiksi.


Nuo pinkki-violetit tein itselleni ja vihreä-siniset Jakelle. Lankana molemmissa Regia Fluormania. Unelma lanka neulottavaksi. Villaa 75%, vahvikkeena 25% polyamidia. Kerässä on 100 grammaa ja noin 420 metriä lankaa. Mulla meni molempiin lankaa noin puolet kerästä, hyvin siis voisi vielä vaikka toisetkin sukat neuloa samasta kerästä.

Mitä sinä olet neulonut viime aikoina? Vai jätätkö neulomisen suosiolla muille?

1. marraskuuta 2014

Vaateostoksilla Oulun Ideaparkissa

Ouluun aukaistiin eilen Ideapark. Kerrankin tänne Oulun pohjoispuolelle iso ostoskeskus! Ja vielä hyvien kulkuyhteyksien päähän. Sinne pääsee oman auton lisäksi niin bussilla kuin myös kävellen/pyöräillen (noin 4km pyöräteitä pitkin matkaa).

Aluksi mietin, että en todellakaan avajaisviikonloppuna tule tuolla käymään, mutta kun Ideaparkkiin tulevien liikkeiden FB-sivut alkoivat esittelemään avajaisviikonlopun tarjouksia, niin mieli alkoi muuttumaan. Niinpä eilen sitten iltapäivästä kun olin päässyt kouluhommista, suunnattiin äitin kanssa ostoksille.

Käytiin katselemassa monissakin kaupoissa, että mitä kaikkea kivaa löytyisi. Itsellä rahat kuitenkin menivät Ulla Popkeniin, Zizziin ja Sievi Shopiin.


Ulla Popkenista ostin tuon ihanan flanellipaidan. Aluksi katsoin pidempihelmaista, jossa oli myös taskut, mutta valitettavasti se ei ihan "istunut" mun päälle. Kokeilin sitten tuota lyhyempää versiota ja oli paljon parempi! Plussaa tulee siitä, että kiinnitys neppareilla, ei napeilla. Ja lisäplussaa siitä, että on 100% puuvillaa! ♡

Zizzistä taas lähti mukaan useampi tuote. Siitä ehkä kiitos ihanille Zizzin tytöille! ♡

(Kuvat saa isommaksi klikkaamalla)

Tarkoituksenani oli ostaa Zizzistä vain nuo farkut. Oikealla hinnalla en olisi niitä varmaan koskaan raaskinut ostaa, mutta kun olivat sen verran hyvässä tarjouksessa, niin pakkohan se oli käyttää hyväksi. Ja vielä kun nuo farkut ovat niin ihanat! Farkkuja sovittaessani Zizzin ihana myyjä toi minulle sovitettavaksi myös tuon paidan ja rakastuin siihen. Onhan tuo aika juhlava, että arkena sitä tuskin tulee käytettyä. Onneksi on kuitenkin tiedossa ainakin luokan pikkujoulut, jonne tuon paidan voi laittaa päälle. Lisäksi päätin järkyttää äitiäni ostamalla itselleni uuden trikoohameen. Äidin ilme oli kyllä näkemisen arvoinen kun astelin sovituskopista hame päällä. Äitini ei ole siis tottunut siihen, että käytän hameita.


Lopuksi kävin vielä Sievi Shopissa katselemassa löytyisikö sieltä minulle talvikenkiä ja kyllähän sieltä löytyi! Sievin kengät ovat kalliita, mutta järkeilin ostostani sillä, että tarvitsen kunnolliset talvikengät. Sievin kengät saavat vielä plussaa kotimaisuudesta, laadukkuudesta ja siitä, että tuo vuori on lampaanvillaa. Ja näillä kengillä pärjään monta talvea, jolloin yhden talven kohdalle hintaa ei tule paljoa. Sitä paitsi, köyhän ei kannata ostaa halpaa! Jos olisin ostanut jotkut halvat 20 euron talvikengät, olisin luultavasti taas ensi talvena ostamassa uusia talvikenkiä.

Asukuvia varmaankin jossain vaiheessa tulee näkymään, mutta "hovikuvaajan" ollessa tällä hetkellä työmatkalla, ei kannata niitä ihan heti odotella.

19. lokakuuta 2014

Hyvinvointi ja sen parantaminen

Saimme jokin aika sitten koulussa tehtäväksi tehdä itsellemme (työ)hyvinvointisuunnitelma. Meidän tuli miettiä terveyden, liikkumisen, ravinnon, opiskelun, levon ja perhe-/ihmissuhteiden kautta omaa hyvinvointiamme ja tehdä jokaiselle osa-alueelle tavoitteita. Meidän tuli palauttaa suunnitelma opettajalle ja koska sain hyvän palautteen omastani, ajattelin jakaa sen kanssanne.

Oma (työ)hyvinvointisuunnitelmani


Terveys

Tällä hetkellä tunnen itseni terveeksi. Vaikka ylipainoa on enemmän kuin tarpeeksi, niin en koe itseäni siltikään sairaaksi. Suvusta kyllä löytyy kaikki mahdolliset sairaudet, on diabetesta, korkeaa kolesterolia, verenpainetautia, sydämen vajaatoimintaa jne. Olen kuitenkin siinä onnellisessa asemassa, että itseäni ei nuo sairaudet vielä ainakaan ole päässyt vaivaamaan.

Tavoitteet
  • Liikunnan lisääminen
  • Ruokailutottumusten muuttaminen
  • Laihduttaminen!

Liikkuminen

Tällä hetkellä liikkuminen on enimmäkseen vain hyötyliikuntaa ja sekin aika minimissä. Kävely bussipysäkille että pääsee kulkemaan kodin ja koulun väliä. Aina kun mahdollista, eli olen yksin lähdössä jonnekin, pyöräilen tai kävelen kauppaan, kavereiden luokse, .. mutta sitä tapahtuu valitettavan harvoin.

Vielä viime keväänä kävin kuntosalilla ja ryhmäliikuntatunneilla SATSilla, mutta siinä vaiheessa kun SATSin tilalle tuli Fressi, lopetin jäsenyyden. Olen kuitenkin miettinyt, että lähtisin nyt taas jollekin salille. Pitäisi vain jostain löytää sellainen sali, jossa hinnat eivät olisi kovin kamalat, ja aikataulullisesti ryhmäliikuntatunnit sopisivat päivän kulkuun. Ja toki sellainen, minne olisi helppo kulkea, ettei käynnit jäisi vähiin koska vaikea mennä.

Tavoitteet
  • Kuntosalille, hop!
  • Onko se aina pakko bussilla kulkea koulussa? Miten jos aloittaisin pyöräilyn?
  • Tai mitä jos alkaisin heräämään vähän aikaisemmin ja tekisin noin 30 minuutin kävelylenkin? Esim. 3 kertaa viikossa?

Ravinto

Arkisin syön 5-6 kertaa päivässä. Aamupala, (välipala), lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Aamun välipala riippuu siitä, että muistanko sen ottaa mukaan. Pyrin pitämään aterioiden välin suhteellisen lyhyenä, mielellään alle 4 tuntia mutta kuitenkin vähintään 2 tuntia.

Viikonloppuna ateriarytmi onkin sitten ihan eri, johtuen siitä että tulee nukuttua pidempään ja ei huomaa niin helposti ajan kulua. Syön kuitenkin aina aamupalan, yhden lämpimän ruuan ja iltapalan, sekä tarpeen mukaan pienen välipalan.

Ravinnon pyrin pitämään monipuolisena. Hiilihydraattilähteinä juuresten, kasvisten ja vihannesten lisäksi otan täysjyväisenä pastana, kaurapuurona, ja jos syön leipää, on se pääsääntöisesti joko itsetehtyä tai ruisleipää. Suosin lähellä tuotettua ruokaa ja pyrin myös mahdollisuuksien mukaan ostamaan ruuan luomuna. Eineksiä välttelen niin paljon kuin mahdollista, joskus niitä kuitenkin tulee ostettua (maksalaatikko, pinaattikeitto).

Tavoitteet
  • Vähentää rasvaa (vaikka voita ja kermaa ei kyllä mikään voita ruuan teossa)
  • Muistaa ottaa se aamun välipala mukaan
  • Muistaa pitää ateriarytmi myös viikonloppuna aisoissa


© Kim / Arthlete

Opiskelu

Opiskeluun käytän päivittäin aikaa noin 8-9 tuntia, joista koulussa 7. Etäpäivinä opiskelu jakaantuu helpommin useampaan osaan ja saatan käyttää opiskeluun aamulla 3 tuntia, parin tunnin tauko ja iltapäivällä tunnin tai kaksi. Toki riippuu paljon myös siitä, millaisen tehtävän olemme saaneet etäpäivälle, että kauanko vietän aikaa opiskelujen parissa silloin. Pahimmassa tapauksessa saatan myös venyttää etäpäivän koko viikonlopun kestäväksi, pitäen todella pitkiä taukoja välillä.

Tavoitteet
  • Etäpäivä on etäpäivä, ei etäviikonloppu
  • Pyrin minimoimaan etäpäivinä kaikki häiriötekijät, esim. en poistu kotoa ennen kuin kouluhommat tehtynä, lounas sellainen jonka tekemiseen ei mene kauan


Lepo

Nukun arkiöisin 7-8 tuntia, viikonloppuisin helposti jopa 10 tuntia. Arkisin opiskeltuani riittävästi lepään sohvalla, katselen televisiota, luen kirjaa, neulon, kuuntelen musiikkia. Arkisin pyrin menemään sänkyyn viimeistään kymmeneltä ja luettuani hetken kirjaa, alan nukkumaan. Herään koulupäivinä 6.15. Päiviin sisältyy siis todella paljon lepäämistä.

Tavoitteet
  • Nukkumaan viimeistään klo 22.30, jolloin saan nukkua 7,5 tuntia (uni jakaantuu 1,5 tunnin sykleihin → en herää kesken unen)
  • Osan lepoajasta voisin hyvittää liikkumiselle

Perhe/ihmissuhteet

Pyhitän osan vapaa-ajastani pitääkseni huolta ihmissuhteista. Asun tällä hetkellä kaksin mieheni kanssa, joten hänelle tulee pyhitettyä suurin osa. Muista ihmissuhteista pidän huolta puhelimitse, käymällä kylässä, tapaamalla kaupungilla, Internetin välityksellä ja toki koulussa/töissä.

Tähän kohtaan en keksi mitään tavoitteita, sillä mielestäni tässä ei ole mitään parannettavaa.


Nyt tuo suunnitelma pitäisi vain ottaa käyttöön. Oletteko te tehneet itsellenne hyvinvointisuunnitelmaa?

11. lokakuuta 2014

Linja-autossa onpi tunnelmaa..

Olen melkein koko ikäni käyttänyt julkista liikennettä liikkuessani paikasta toiseen kaupungin sisällä. Tällä hetkellä kuljen bussilla kodin ja koulun väliä.

Kesällä Oulun seudun julkinen liikenne koki muutoksen. Tuon muutoksen takia joudun nykyään vaihtamaan bussia keskustassa. Onneksi kouluun päin mentäessä vaihtaminen sujuu suht näppärästi, sillä hyvällä onnella se bussi jolla loppumatkan koululle matkustan, tulee heti perässä. Joskus tosin odottelen muutaman ylimääräisen minuutin, mennäkseni kouluun toisella bussilla. Pääsen siis keskustasta koululle 4 eri linjalla :D

Kotiin päin matka taas ei aina sujukaan yhtä helposti. Jos lähden koululta ns. väärään bussiin, joudun keskustassa pahimmillaan odottamaan 30 minuuttia kotiin tuovaa bussia. Onneksi keskustassa on sisätiloja minne mennä lämmittelemään, ajatellen tulevaa talvea.

Mutta, se päälimmäinen syy tämän postauksen kirjoittamiseen on kanssamatkustajat!

Minut on opetettu pienestä pitäen kohteliaaksi matkustajaksi. Päästän aina vanhukset ensimmäisenä bussiin. Ruuhkabussissa mieluummin itse seison jos saan sillä turvattua vanhukselle istumapaikan. En turhaan varaa laukulla viereistä istumapaikkaa. Jos istun ikkunapaikalla ja vieressäni istuu joku kun olen jäämässä pois, sanon kohteliaasti "Anteeksi, jään seuraavalla pysäkillä pois.". Käytäväpaikalla istuessani ja ikkunapaikalla istuvan jäädessä pois, nousen seisomaan käytävälle antaakseni tilaa poistua.

Edellä mainituista syistä, melkein päivittäin niskakarvani nousevat pystyyn, sillä kaikki matkustajat eivät ole läheskään yhtä kohteliaita. Pahiten ne niskavillat nousee aikuisten kohdalla!

Olen monta kertaa joutunut seisomaan ruuhkabussissa, koska pitäähän sen pienen käsilaukun saada ihan oma paikka. Sitä ei ole siirretty vaikka kohteliaasti yrittänyt pyytää. Ei edes vanhuksien pyytäessä. Ikkunapaikalta lähtiessä ei sanota mitään, vaan oletetaan käytäväpaikalla istuvan lukevan ajatuksia ja siirtyvän automaattisesti. Jos käytäväpaikalla istuva ei väistä, rynnitään sylin kautta pois. Sitten on nämä, jotka eivät siirry senttiäkään käytäväpaikalla istuessaan kun ikkunapaikalta lähtee pois ja tämä pois lähtijä maininnut kohteliaasti hyvissä ajoin, että jää pois.

Oikeesti hei, onko se niin vaikeeta aukasta se suu ja sanoa edes anteeksi kun on jäämässä pois? Tai onko se niin vaikeeta ottaa se laukku/reppu syliin matkan ajaksi? Tai antaa tietä poisjääville?

Onneksi kuitenkin näkee niitä kohteliaitakin kanssamatkustajia.