Vlogaamista ja tubettamista

Moi taas pitkästä aikaa.

En ole jaksanut oikein blogiin kirjoitella viime aikoina, jotenkin tuntuu että se tekstin kirjoittaminen on vain niin työlästä. Kirjoittaessa täytyy miettiä tarkkaan kaikki sanat ja lausemuodot, ettei tule ymmärretyksi väärin. Olenkin nyt pikkuhiljaa alkanut siirtymään videoimiseen ja jotenkin se tuntuu mulle helpommalta. Luulenkin, että tää blogi siis alkaa hiljentymään ihan kunnolla ja jatkossa mua voi seurata Instagramissa ja YouTubessa.

Jos teillä on ideaa millaisia videoita haluaisitte nähdä, niin jättäkää toki kommenttia joko tähän tai mieluummin vaikka suoraan videoiden yhteyteen.

Tässä loppuun vielä mun uusin video! Nauttikaa! :D

Hyvää mieltä

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista mielenterveysviikkoa ja ajattelinkin sen kunniaksi hieman kertoilla siitä, että mitä olen kuluneen syksyn aikana tehnyt, niin oman kuin muiden mielenterveyden eteen.

Olen aloittanut vapaaehtoistyön oululaisella Hyvän mielen talolla. Käyn siellä kerran viikossa kahden tunnin ajan istuskelemassa, juomassa kahvia, jutustelemassa kävijöiden ja työntekijöiden kanssa. Lisäksi välillä myös esittelen talon toimintaa uusille kävijöille ja jokaisen vuoron alussa otan selvää onko viikko-ohjelmassa jotain uutta/muutoksia.

Pirteä vapaaehtoinen

Mikä tämä Hyvän mielen talo siis oikein on?

Hyvän mielen talo on paikka mielenterveyskuntoutujille, heidän läheisilleen, ystävilleen sekä sellaisille, jotka ovat kiinnostuneet mielenterveyteen liittyvistä asioista. Siellä järjestetään erilaista toimintaa, kuten vertaistuki- ja toimintaryhmiä, on luentoja, koulutuksia, tarjotaan keskusteluapua sellaisille jotka sitä kaipaavat, ja lisäksi olohuone Repo (aiemmin tunnettiin nimellä Helmi), jossa minä toimin vapaaehtoisena. Repoon voi tulla viettämään aikaa, juomaan kahvia, lukemaan lehtiä, kohtaamaan muita ihmisiä.

Hyvis sijaitsi aiemmin Myllytullissa, mutta muutti nyt loka-marraskuun vaihteessa uusiin tiloihin ihan keskustaan, jonne on helpompi monilla tulla. Nyt se siis sijaitsee osoitteessa Kauppurienkatu 23. Jos maamerkkejä kaivataan, niin ikkunoista näkee Kauppakeskus Valkean, viereisessä talossa on Intersport Rintamäki ja alakerrassa keskustan asukastupa Katoppa.

Hyvis on avoinna joka arkipäivä klo 10-16, poikkeuksena keskiviikko jolloin auki 10-17.30.

Kyltti kertoo minne suunnata :)

Ennen kuin Hyvis muutti uusiin tiloihin, toki siellä tuli tehdä pientä pintaremonttia. Ja katsokaa tuosta alta millaista tapettia sieltä löytyy! Aivan ihanaa kettutapettia. Siellä on muutenkin aika kettumaisia yksityiskohtia, kuten kettupehmo kirjahyllyllä, kahvimukit samaa sarjaa tapetin kanssa, .. Ja onhan Hyviksen logossa kaksi kettua ja olohuone nimeltään Repo.

Kettutapetti!

Kettupehmo kirjahyllyn päällä!

Omaa mielenterveyttäni kohtaan tästä vapaaehtoistyöstä on ollut apua, sillä muuten varmaankin vain olisin kotona neljän seinän sisällä joka päivä. Vapaaehtoistyö "pakottaa" edes kerran viikossa poistumaan kotoa. Ja Hyvikseen päädyin vapaaehtoiseksi koska olen kiinnostunut mielenterveys- ja päihdetyöstä. Haluan olla mukana ehkäisemässä syrjäytymistä, antaa oman panokseni, ja olla kuuntelevana korvana jos joku sellaista kaipaa.


Onko sinulle Hyvän mielen talo tuttu? Tai oletko vapaaehtoisena jossakin?

Viisi

Perjantaina tuli kuluneeksi viisi vuotta siitä kun Jaken kanssa sanoimme toisillemme tahdon. Päädyimme juhlistamaan sitä kahden päivän ajan, ihan vain siksi, että varasimme pöydän ravintolasta ennen kuin saimme tietää elokuvien näytösajat sille päivää.

Perjantaina, eli oikeana hääpäivänämme, kävimme syömässä Viikinkiravintola Haraldissa. Varasimme pöydän ajoissa ja ihan hyvä vain, sillä ravintola oli ihan täynnä. Haraldin ruokalista vaihtui aiemmin syksyllä, ja innolla katselinkin mitä herkkuja sieltä löytyisi. Alkuruuaksi päädyin ottamaan Veräjän vieren vihreä nimellä kulkevan salaatin, joka oli erittäin maittava. Härkäpapuja söin ihan ensimmäistä kertaa ja täytyy todeta, että voisipa niitä toistekin syödä. Härkäpapujen lisäksi salaatissa oli myös mm. granaattiomenaa (nom!), paahdettuja siemeniä ja herkullista rieskaa.

Veräjän vieren vihreä

Jake otti alkuruuaksi Luostarisaaren lohikiven, joka sisälsi mm. kylmäsavustettua lohta, mätiä ja salaattia. Minäkin mietin tätä itselleni alkuun, mutta tuo mäti olisi jäänyt syömättä, joten otin sellaisen mistä varmuudella tiesin, että kaiken voin syödä.

Luostarisaaren lohikivi

Pääruokien valinta tuottikin sitten meille molemmille enemmän vaikeuksia. Olisi ollut listalla niin monta eri vaihtoehtoa mistä valita. Lopulta kuitenkin minä päädyin valitsemaan Broileria vuohipaimenen nuotiolta ja Jake valitsi Yrttitarhan härkää. Minun annokseni sisälsi broileria ja vuohenjuustoa perunoiden ja juuresten kanssa ja Jaken annos härkää, perunoita ja juureksia.

Broileria vuohipaimenen nuotiolta

Yrttitarhan härkää

Pääruuan syötyämme olimme molemmat niin täynnä, että jälkiruualle ei yksinkertaisesti ollut enää tilaa. Lähdettyämme Haraldista suuntasimme suoraan kotiin viettämään iltaa TV-sarjojen parissa.

Lauantaina sitten olikin vuorossa leffailua. Menimme katsomaan Doctor Strangen päivänäytökseen Elokuvateatteri Stariin. Vaikka olenkin kova Marvel-fani, niin Doctor Strange oli minulle oudompi henkilöhahmo. Toki tiesin jotakin entuudestaan ja Wikipedia kertoi lisää, mutta voisi sanoa että menin katsomaan elokuvan ummikkona. Elokuva oli kyllä todella hyvä. Benedict Cumberbatch teki loistavan suorituksen ja olihan se Mads Mikkelsenkin hyvä. Ja se lopputekstien aikana tuleva teaser.. Aaaaa! Oon ihan innoissani. En kuitenkaan halua spoilata, jos joku lukija ei ole vielä käynyt elokuvaa katsomassa.

Doctor Strange

Koska elokuvan päättyessä kello oli jo kolme ja olimme syöneet vain aamupalan, niin päätimme lähteä vielä kaupungille syömään. Tällä kertaa ruokapaikaksi valikoitui M6 Dining. Jake otti itselleen burgerin ja itse päädyin ottamaan falafelannoksen, johon kuului siis falafeleja sekä kreikkalaista salaattia. Meinasi silmät tippua päästä kun tuo lautanen tuli pöytään. En odottanut nimittäin noin isoa annosta. Annos oli kuitenkin todella herkullinen ja tälläkin kertaa salaatissa oli granaattiomenaa! Kaikki falafelit söin, mutta salaattia en jaksanut kokonaan.

Falafelia ja kreikkalaista salaattia

Jälkkäriksi joimme vielä kanelikahvia, joka kuului hintaan. Tuo kanelikahvi maistui ihan siltä kuin olisi juonut kahvia, johon on dipattu kanelikorppua. Omnomnom! Ja ruokailun jälkeen suuntasimme kaupan kautta kotiin, katsomaan TV-sarjoja.

Näin meillä siis vietettiin tänä vuonna hääpäivää. Mitähän sitä ensi vuonna keksisi...

Puikoilta

Viime talven, kevään ja tämän syksyn aikana olen tehnyt itselleni ja Jakelle muutamat villasukat. Näin syksyn tultua ja talven lähentyessä ajattelin näyttää teille millaisia sukkia olen tehnyt.

Ensimmäiset viime talvena valmistuneet sukat saivat nimekseen jätskisukat, käytetyn langan mukaan. Malli on Vanilla Latte Socks, mutta muutin sitä hieman omiin tarpeisiini/jalkoihini sopivammaksi, sillä tein niistä pitkävartiset kun alkuperäinen ohje on lyhytvartisille. Loin 80 silmukkaa luonnonvalkoisella langalla ja tein resoria 12 kerrosta 2o2n tekniikalla. Valkosella langalla tein vielä yhden kerroksen ihan oikeaa ja sitten vaihdoin langan. Sopivissa kohdissa sitten kavensin ja muistaakseni silmukoita oli 12/puikko kun aloitin kantapään. Kantapään ja kärjen neuloin valkoisella.

Jätskisukat, lankana Novita Nalle luonnonvalkoinen (010) ja Novita Nalle Taika jäätelö (810)

Jätskisukkien jälkeen oli aika tehdä sukat Jakelle. Tällä kertaa valikoin malliksi Merenkulkijat ja niistä vihreiden ohjeen, tosin hieman muokaten jälleen kerran. Kun alkuperäisessä ohjeessa on kaksi palmikkokuviota, niin tein vain toisen.

Merenkulkijat, lankana Novita Nalle Taika kirjava vihreä (838)

Kuinka moni muistaa viime talvelta sukkavillityksen nimeltä Anelmaiset? Se oli varmaankin viime talven kuumin sukkamalli ja pitihän se itsekin tehdä. Ja jälleen kerran, hieman muokaten :D Värejä alkuperäisessä mallissa oli käytetty useampaa väriä, mutta itse käytin vain kolmea. Lisäksi alkuperäisissä oli enemmän kuvioita ja lisäksi nauhat ja virkattuja kukkia. Ja oli muuten ensimmäinen kerta kun tein jotain kirjoneuleena!

Anelmaiset, lankana Gjestal Maija tumma harmaa (205) ja pinkki (219) sekä Novita Nalle luonnonvalkoinen (010)

Sitten olikin vuorossa Rainbow Dashit. Kyllä, nimesin sukat My Little Ponyn mukaan. Ja kyllähän tuo sateenkaarilankakin oikeuttaa tuohon nimeen :D Resorin, kantapään ja kärjen tein turkoosilla langalla. Resorin tein samalla tekniikalla kuin Anelmaisissa, eli  neljän kerroksen palmikko. Alussa silmukoita oli 60, eli 15/puikko, ja sopivissa kohdin kavensin niin että kantapäätä aloittaessa silmukoita oli 12/puikko.

Rainbow Dashit, lankoina Novita 7 Veljestä turkoosi (350) ja Novita 7 Veljestä Raita sateenkaari (822)

Rainbow Dashien jälkeen tein Jakelle uudet villasukat körttisukat ohjetta mukaillen, hieman go with the flow-meiningillä. Tykkään kyllä tuosta väriyhdistelmästä, turkoosi piristää mukavasti.

Körttiläiset, lankana Novita 7 Veljestä turkoosi (350) ja Novita 7 Veljestä Viidakko Kobra (890)

Körttien jälkeen tarkoituksenani oli tehdä Niina Laitisen suunnittelemat Taimitarhan syyssukat. Kyseessä oli knit along projekti, johon en päässyt mukaan heti vaan vasta ihan loppupuolella. Niina siis julkaisi ohjeesta aina yhden kuvion per päivä Facebookissa 2 viikon ajan. Äitini teki sukat siihen tahtiin ja sitten kun minä aloitin, niin varoitti että ei kannata mun ohjeiden mukaan kavennella, koska niistä tullut äitillä niin tiukat, ettei saanut jalkaan. Noh, otin varoituksen huomioon ja jätinkin parit kavennukset pois, ajatellen että kyllä ne sopii jalkaan. No, saatuani varren yhtä kuviota vaille valmiiksi, päätin kokeilla meneekö jalkaan. Eipä mennyt. En saanut kovinkaan paljoa varpaiden ylitse vietyä vartta kun jäi jumiin. Mietin, että puranko puolet varresta pois, jotta voin jättää enemmänkin kavennuksia huomiotta. Päätin kuitenkin lopulta että puran varren kokonaan pois, ja katson jos joskus tulevaisuudessa jaksaisin aloittaa alusta niin, että lisään silmukoita jo aloitukseen huomattavasti ja muutenkin muokkaan niin, että ei tule liian pitkiä langanjuoksuja.

Taimitarhan syyssukat, lankana Novita 7 Veljestä musta (099) ja Novita 7 Veljestä Polaris pinkki-sininen-turkoosi (859)

Ja sitten aloitinkin sukkien sijaan tekemään itselleni vihdoin ja viimein Totoro-lapaset! Olen monta kertaa ne aloittanut, mutta aina jäänyt kesken. Nyt sitten otin itseäni niskasta kiinni. Toinen lapanen on jo valmis, toinen vasta aluillaan.Mutta tällä kertaa kyllä saan nämä lapaset valmiiksi, kesken en jätä!

Totoro-lapaset, lankana Novita 7 Veljestä musta (099) ja Novita 7 Veljestä Polaris pinkki-sininen-turkoosi (859)

Saas nähdä mitä sitä sitten keksii kunhan nuo lapaset valmiina...

Olen ollut..

Sosiaalisessa mediassa on viime aikoina liikkunut haaste, jonka tarkoituksena on ollut listata ensimmäiset seitsemän työtä joita tehnyt. Aloin miettimään asiaa ja vaikka ikää mulla onkin jo 33, niin en mitenkään saa seitsemää työpaikkaa kasaan. Paitsi jos lasken mukaan myös kaiken vapaaehtoistyön ja työssä oppimiset opintojen ajoilta.

Ajattelin tähän kuitenkin kasata kaikki työt mistä olen saanut rahallista korvausta, ts. palkkaa tai korotettua päivärahaa, ja kertoa mitä tein.

1. Nuorten työpajan työntekijä
Ensimmäinen työpaikkani asuessani Haminassa. Työnkuvaan kuului erinäiset palvelut mitä asiakkaille tehtiin, siivousta, kaupassa käyntiä, muuttoja, ompelutöitä. Lisäksi hoidin laskutusta, leirivälinevuokrausta ja myin pajalla tehtyjä tuotteita.

2. Koulunkäynninavustaja
Koulunkäynninavustajana olin noin 1,5 vuoden ajan samassa koulussa Haminassa. Olin sekä normaalissa luokassa kuin pienluokassa, opettajan apuna ja oppilaita avustamassa. Välillä toimin myös opettajien sijaisena. Oppituntien ulkopuolella valmistelin tunneilla tarvittavia materiaaleja ja aina aika ajoin olin myös avustamassa iltapäiväkerhossa.

3. Liikenteenohjaaja
Olin vuoden 2008 Qstockissa vapaaehtoisena ohjaamassa liikennettä. Se sitten poiki minulle myös ihan palkallisen keikan ohjaamaan liikennettä saman kesän Jalometallin aikaan. Pääasiassa siis seisoin monta tuntia paikallani ja varmistin, että alueelle ei tullut sellaista väkeä autoillen joilla ei ollut kulkulupaa.

4. Kongressiassistentti
Matkailualan opintojen jälkeen työllistyin muutamaksi kuukaudeksi Oulun yliopiston kongressipalveluihin, jossa myös suoritin viimeisen matkailualan työssä oppimisen. Työnkuva oli suhteellisen laaja. Kongressien suunnittelua, graafisten materiaalien tekoa, markkinointia, kongressien verkkosivujen tekoa, palavereja, ja toki sitten kongressien aikaan asiakaspalvelua. 

5. Projektiassistentti
Melkein vuoden työttömyyden jälkeen pääsin jälleen mukaan työelämään kun pääsin työelämävalmennukseen Konffaan. Konffa on siis yritys, joka järjestää konferensseja ja erilaisia tapahtumia ympäri Suomen. Pääasiallisesti olin tosiaan assistentti, eli avustin kaikessa mitä piti tapahtumien eteen tehdä ja vastailin puhelimeen. Pääsin kuitenkin myös tekemään graafisia materiaaleja, ja kävin myös Joensuussa yhden tapahtuman tiimoilta.

6. Henkilökohtainen avustaja
Olin eräässä kaupungin päiväkodissa lapsen henkilökohtaisena avustajana. Aivan ihana lapsi olikin. Toki välillä oli sellaisiakin työpäiviä, että hän ei ollut paikalla, niin silloin olin muidenkin lasten kanssa. Työpäivät sisälsivät mm. leikkimistä lasten kanssa, ruokailussa avustamista ja valvoinpa myös lasten päiväunia.

Melkein sain seitsemän kasaan. Jos lisäisin vielä ne vapaaehtoishommat, saisin kasaan 9 työtä. Mitä vapaaehtoishommia olen sitten tehnyt? No, kuten jo mainitsin aiemmin, niin olen ollut Qstockissa liikenteenohjaajana. Lisäksi olen ollut The Irish Festival of Oulu festarityöntekijänä vuosina 2009 ja 2010. Ja viimeisin vapaaehtoishomma oli tämän vuoden Vectoramassa, jossa olin infotäti.

Tällainen on minun työhistoriani. Ja toivon että jossain välissä saisin ilman vapaaehtoishommiakin sen seitsemän työtä kasaan.

Merta ja vartiointia

Vaikka kesäkuu onkin jo melkein ohi, niin matkustetaan ajassa taaksepäin kesäkuun ensimmäiseen päivään.

Kesäkuun ensimmäinen päivä vietettiin merivartioinnin vuosipäivää ja sen kunniaksi Länsi-Suomen merivartiosto ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitos järjestivät avoimien ovien päivän Virpiniemen merivartioasemalla. Siellä oli mahdollisuus käydä tutustumassa uudistuneeseen merivartioasemaan, pelastuslaitoksen uuteen öljyntorjunta-asemaan sekä rajavartioaseman koiratoimintaan.

Tuosta tapahtumasta oli kaverin kanssa ollut puhetta jo aiemmin, ja kun hän sitten kysyi haluanko lähteä hänen kanssaan vierailemaan, niin eipä tarttenut kauaa miettiä vastausta. Kovin montaa kuvaa en siellä ottanut, mutta tässä nyt muutama.

Kävimme lisäksi ihastelemassa Kiviniemen kalasatamaa ja venesatamaa, merivartioasemalta kun ei pitkä matka ollut sinne.

Yksi asia mitä Oulussa rakastan ihan älyttömästi, on tuo meren läheisyys. En tiedä osaisinko koskaan asua kaupungissa joka ei ole lähellä merta.

Uusi herkkuruoka

Jokin aika sitten kyselin kaverilta ideoita kanaruokien suhteen. Sain häneltä linkin Sereijan blogiin, josta löytyi ohje broileri-riisivuoalle. Sereijan oli itse bongannut ohjeen aikoinaan Pirkka-lehdestä ja tehnyt siihen jotain omia muutoksia. Pitihän se resepeti ottaa kokeiluun, toki pienin muutoksin.

Broileri-riisivuoka

400 g broilerin fileesuikaleita
1 paprika
1 sipuli
3-4 valkosipulin kynttä
1 prk ananaspaloja ananasmehussa
2 dl kermaa
3 dl vettä
2,5 dl basmatiriisiä
mausteita oman maun mukaan

1. Paista fileesuikaleet, lisää joukkoon silputtu sipuli, valkosipuli ja kuutioitu paprika
2. Sekoita ananasmehu, kerma, vesi ja mausteet
3. Lado riisi, broileri-sipulit-paprikaseos ja ananakset vuokaan kerroksittain niin, että ensin 1dl riisiä, sitten broileri, sitten ananas, 1dl riisiä, broileriseos ja lopuksi 0,5dl riisiä
4. Kaada ananasmehu-kerma-vesi sekoitus vuokaan
5. Laita ruoka uuniin 200 asteeseen noin 50 minuutiksi
6. Nauti!

Sereijan ohjeessa oli myös sweet chili kastiketta, mutta ensimmäisen kokkauskerran jälkeen totesin sen olevan aika turha. Sitä pitäisi laittaa niin paljon, että sen maun huomaisi. Omia lisäyksiä ohjeeseen on sipuli ja valkosipuli.

Tätä herkkua on tullut tehtyä nyt tosiaan usiamman kerran, ja onneksi ruoka on herkkua myös Jakenkin mielestä.

And believe I am still alive..

Olen miettinyt jo pitkään miten tämän postauksen aloittaisi. Tapoja on niin monia. Olen myös miettinyt sisältöä. Tyyliä. Melkein ihan mitä vain mitä voi, ihan vain sanoakseni..

OLEN TAKAISIN!

Välissä on melkein puolen vuoden tauko kirjoittamisesta. En edes tiedä onko blogillani enää lukijoita, mutta ehkä se tämän postin myötä selviää.

Puolen vuoden hiljaisuudesta voin syyttää opintoja. Ja toki itseäni. Kevät vain sattui olemaan kiireistä aikaa opintojen suhteen. Viimeiset tärkeät kurssit, työssä oppiminen, tutkintotilaisuus. Toisin sanoen paljon tietojen etsimistä, kirjallisia töitä, osaamisen näyttämistä käytännössä ja teoriassa. Välillä meinasi mennä usko itseen, mutta lopulta kaikki meni kuitenkin hyvin ja sain huokaista helpotuksesta. Ja sain ne lähihoitajan paperit! :)

Valamis! Tosin lähihoitajana ei voi koskaan sanoa olevansa valmis, sillä koko ajan tulee uutta oppimista..

Opintojen loppumisen jälkeen sitten olenkin metsästellyt työpaikkoja, eli kirjoittanut monia monia työhakemuksia. Keikkatyötä kyllä olisi tarjolla ja olen ilmoittautunutkin pariin eri paikkaan sijaiseksi, mutta mukavampaa se olisi jos saisi vakityöpaikan tai ainaki pidemmän työsopimuksen kuin 8h kerrallaan.

Mutta mitä blogin tulevaisuudessa on tiedossa? Ainakin monta juttua on mietintämyssyssä, mahdollisesti jopa jotain videopostausta saatan tehdä.

Jos täällä on enää lukijoita, niin mistä te haluaisitte lukea nyt kun olen palannut blogini pariin?

Kuulumisia

Hups, edellisestä postauksesta jo kuukausi aikaa ja silloinkin vain opastin tekemään itse nukketeatterinukkea. No, pidempään mua seuranneet toki tietävät jo sen, että kuukauden tauko kirjoittamisessa ei ole mulle mikään ihme, varsinkin kun välillä saattaa olla useampiakin kuukausia etten postaile mitään. Tänä vuonna muutenkin postaustahti ollut aika olematon ja syytän siitä koulua/opintoja. Ja ehkä sitä, että olen taas tänä vuonna innostunut pelailemaan pelejä. Dragon Age, Skyrim, Fallout 4, .. eli ehkä mun pitääkin syyttää pelifirmoja koska tekevät liian mielenkiintoisia pelejä! :D

Viimeisin pelirakkaus, Fallout 4.

Koulun ja pelaamisen lisäksi mun elämässä ei olekaan kovin mitään mullistavaa tapahtunutkaan. Koulussa kaikki mennyt hyvin ja mulla ois tälle vuodelle enää yksi pakollinen koulupäivä ennen joululomaa. Toki kouluhommia pitää kotonakin tehdä, joista isoin on liiketoimintasuunnitelma. Sain vapautuksen yrittäjyyskurssista, sillä olen sen jo aikaisempien opintojeni aikana kahdesti käynyt. Liiketoimintasuunnitelma on kuitenkin tehtävä, sillä se on yksi ammattitaitovaatimuksista. Olen kuitenkin asettanut jo itseni aika pitkälti lomamoodiin. Lomamoodiin asettautuminen alkoi myös aika mukavissa merkeissä, sillä sain kuulla saaneeni työssä oppimispaikan koulun kautta. Ja siihen työssä oppimispaikkaan ei muuten ihan helposti vammaistyöhön suuntautuvat lähihoitajaopiskelijat pääse!

Tällä viikolla Ouluun tuli ihan kunnolla lunta, vihdoinkin!

Tällä viikolla oli koulussa muutenkin ihan kivaa. Tiistaina ja keskiviikkona meillä oli AVEKKI-koulutus. Kyseinen koulutus siis valmistaa kohtaamaan haastavasti käyttäytyvän asiakkaan. Tiistaina meillä oli teoriaa tuohon liittyen ja keskiviikkona sitten harjoiteltiin käytännössä tapoja siihen, että miten saada aggressiivinen asiakas/henkilö rauhoittumaan ja miten puolustaa itseään jos joku käy kimppuun. Oltiin kirjaimellisesti toistemme kimpussa silloin, mustelmilta ja kuhmuilta ei säästynyt varmaankaan kukaan, paitsi ehkä kouluttaja :D

Aamiaista Puistokahvila Makiassa

Jouluhommatkin alkaa olemaan melkeinpä kondiksessa. Joululahjoista suurin osa hommattu, enää pitäisi kummipojalle jotain pehmeää hommata. Vietämme jouluaaton miun vanhempien luona ja sinne olen ajatellut vieväni itse tehtyä sinappia, raakasuklaata ja joululeipää. Pitäisi vain ostaa tarvikkeet noita kaikkia varten. Onneksi on vielä aikaa ja ainakin raakasuklaa ja joululeipä parempi tehdä vasta pari päivää ennen joulua.

Tästä nyt tuli vähän sekava postaus, mutta sekään nyt ei ole mitään uutta tässä blogissa. Seuraava postaus on jo valmis siirrettäväksi paperilta tänne ja kuvia vailla. Ehkä se näkee päivänvalon vielä ennen joulua..

Nukketehdas

Meillä oli tänään koulussa vähän erilainen päivä, luova päivä. Osaamisalan opintoihin kuuluu erilaisten ohjaus- ja työtekniikoiden opettelu. Tänään vuorossa oli nukketeatteri ja siinä oli ideana tehdä oma nukke. Tekniikka ja toteutustyyli oli vapaa, ainoa vaatimus oli että materiaalit tuli olla sellaisia mitä koulusta löytyy ja että nukella on edes yksi liikkuva käsi.

Itse mietin aluksi kissaa, mutta en osannut päättää millä tekniikalla sen tekisin. Huovuttamalla, sukkahousut+vanu, styroksi, .. Liikaa vaihtoehtoja. Lähdinkin sitten Pinterestistä etsimään ideoita ja kissa muuttuikin ihmiseksi, tytöksi.

Pää melkein valmis

Ensimmäisenä oli pään tekeminen. Käytin siihen polvisukkaa ja vanua, silmiksi otin tuollaiset pyöreät helmet ja suun tein langalla. Hiuksiin käytin matonkudetta jonka liimasin kuumaliimalla (huom! kuumaliima on nimensä mukaisesti kuumaa.. nimim. poltin sormeni muutaman kerran). Kun pää oli valmis, olikin aika tehdä vartalo. Vartalo tehtiin pitkästä puutikusta, joka liimattiin päähän kiinni. Sen jälkeen sitten alkoikin vaatteiden miettiminen.

Valmiina, vai onko sittenkään..?

Vaatteet tehtiin kankaasta joka leikattiin sopivan kokoiseksi ja suurin piirtein neliöksi. Keskikohtaan leikattiin reikä ja kangas pujotettiin alakautta paikalleen. Koska aukosta tuli hieman liian iso, niin liimasin sen kaulaan kiinni. Lisäksi laitoin vielä kaulaliinan tuomaan vähän lisää ilmettä vaatteelle. Hiukset letitin ja sidoin punaisella rusetilla. Poskiin sain väriä väriliidulla. Liikkuvan käden tein myös sukasta ja vanusta, jonka liimasin ensin puutikkuun ja sitten vielä liimasin paikalleen "mekon" yhteen kulmista.

Nukesta tuli mielestäni todella söpö. En tosin ihan tyytyväinen ole lopputulokseen, joten luultavasti tulen muokkaamaan sitä jotenkin. Olen myös miettinyt, että tekisin vielä toisenkin ja sille mulla onkin jo suunnitelmat aika hyvällä mallilla. Pitäisi vain jotain tarvikkeita käydä ostamassa.

Helmikuussa meillä sitten jatkuu tämä nukketeatteri-teema, teemme mm. jonkin esityksen ja mahdollisesti toisenlaisen nuken. Innolla odotan.

Mitä kuuluu opinnoille?

Lähihoitajan opintoja on takana nyt päälle vuosi. Sinä aikana on tullut suoritettua koulutukseen liittyvät perusopinnot, eli kaikille pakolliset opinnot joihin kuuluu kolme tutkinnon osaa: kasvun tukeminen ja ohjaus, hoito ja huolenpito sekä kuntoutumisen tukeminen, ja nyt opiskellaan jo omaa osaamisalaa, joka on minulla vammaistyö.

Käytössä oleva oppikirja sekä ammattitaitovaatimukset.

Perusopinnoista hoito ja huolenpito (hohu) sekä kuntoutumisen tukeminen (kuntu) on olleet tähän asti sellaiset tutkinnon osat, joista olen pitänyt. Toki pidin myös tuosta kasvun tukemisesta ja ohjauksesta, mutta se ei niin paljoa antanut uutta. Hohun aikana opiskeltiin lääkehoitoa, anatomiaa ja fysiologiaa, erinäisiä toimenpiteitä (pistäminen, katetrointi, nenämahaletku, ..) ja tietenkin sairauksia. Kuntun aikaan keskityttiin sitten erilaisiin kuntoutujaryhmiin. Työssä oppimiset olisi myös pitänyt olla molempien aikana siihen sopivat, mutta minulla meni hieman ristiin. Hohun aikaan olin eräässä tehostetun palveluasumisen yksikössä, jossa ei oikein hoidollista työtä ollut. Tokihan siellä tuli tämä perushoito ja lääkehoito, mutta hurjin hoitotoimenpide taisi olla se kun sain mitata asukkaiden verensokerit ja pistää insuliinit. Kuntun aikaan sitten taas olin vuodeosastolla ja siellä sitten olisi ollut hyvä osata jo hohussa opittuja asioita. No, onneksi ohjaaja ymmärsi tilanteeni ja hän opetti minulle myös hohun asioita. Sainkin todella paljon irti kuntun työssä oppimisesta tuon ansiosta ja nyt on enemmän varmuutta tehdä asioita.

Kuntun työssä oppimisen aikana pukeuduin näin muodikkaasti..

Nyt on sitten tosiaan jo osaamisalaopinnot alkaneet. Nyt alussa olemme käsitelleet eri vammaryhmiä kuten kehitysvammoja, liikuntavammoja, aivovammoja. Meillä on nyt myös jatkunut lääkehoito ja lääkelaskut, lisäksi alamme käymään läpi tarkemmin eri vammaryhmien kuntoutumista, terveyden ylläpitoa ja edistämistä, ja jossain vaiheessa on tiedossa hieronnan ja jalkahoidon opiskelua. Toki opintoihin kuuluu myös kielien opiskelua ja yrittäjyyttä, EA2-kurssi ja kaikkea muuta enemmän tai vähemmän kivaa.

Helmikuun lopulla olisi sitten suunta jälleen kentälle, eli työssä oppimaan. Pitäisi alkaa metsästämään jo paikkaa. Muutama idea kyllä on minne haluaisin, mutta kaikkialle ei voi ottaa itse suoraan yhteyttä vaan koulu hakee ne paikat. Tuo työssä oppiminen sitten jääkin minulla viimeiseksi ennen valmistumista ja työmaailmaan siirtymistä, joten haaveena olisi päästä suorittamaan se sellaiseen paikkaan, johon voisin sitten valmistuttuani työllistyä suoraan.

Haluaisitteko kuulla lisää lähihoitajan opinnoista? Tai onko siellä ruudun toisella puolen lähihoitajia/lh-opiskelijoita?

Nipsnaps ja väriä

Muutama viikko sitten minusta alkoi tuntua sille, että hiukseni ovat ihan liian pitkät. Hiukset oli koko ajan vain ponnarilla tai letillä. En edes muista milloin olisi hiukset olleet ihan rauhassa auki koko päivän. Nukkuessakin hiukset alkoi olemaan aika usein letillä. Osittain hiusten kiinnipitäminen johtui siitä, että oli menossa työssä oppiminen. Lähihoitajan, ja toki myös muiden hoitoalan työntekijöiden, aseptisiin ohjeisiin sisältyy mm. hiusten pitäminen kiinni työvuoron aikana. Mutta kun se hiusten pitäminen kiinni oli myös yleistä vapaa-ajallakin. Niinpä varasin sitten ajan Zaparoon Sinille ja kävin lyhentämässä hiuksia niin paljon, että ei pitkään aikaan tule saamaan kiinni.

Sanoin Sinille, että haluan hiuksista lyhyet ja annoin Sinille vapauden leikata niin lyhyeksi kuin hän uskalsi. Lähdin erittäin tyytyväisenä asiakkaana pois. Tuossa mallissa on huomioitu se, että minulla oli toinen sivu jo valmiiksi lyhyt. Siksi siis toispuoleinen leikkaus.

Viime viikolla aloin sitten haaveilemaan väristä ja varasinkin ajan Zaparoon. Piheys kuitenkin iski ja päätin värjätä hiukset ihan itse. Väriksi valikoitui Four Reasonsin 5.52 Cherry Tree.

Kuten kuvasta näkee, niin hiukset on kasvanu muutaman viikon aikana sen verran pituutta, että pitäisi käydä kampaamossa. Eniten mua häiritsee tuo lyhkänen sivu kun taaempana huomattavasti pidemmät. Voisi siis käydä leikkauttamassa ne ihan samalle tasalle. Toki myös tuota pidempää osiota voisi ehkä vähän lyhentää. Ehkä. Pitänee tällä viikolla käydä Zaparossa ja katsoa mitä tapahtuu ;)

Milloin viimeksi sinulla on hiuksissa tapahtunut isompi muutos?

REKOtuttaa

Ympäri Suomea järjestetty REKO rantautui kesäkuun alussa vihdoin Ouluunkin. Me ollaan Jaken kanssa käyty alusta saakka ostoksilla, ainoastaan pari kertaa jäänyt väliin mm. meidän Prahan reissun takia. Viimeisin REKO-kokoontuminen oli eilen ja meillä mukaan lähti sieltä jo tuttuun tapaan jogurttia mutta lisäksi piimää, leipää, jauhoja, kaurahiutaleita, muikkua ja perunoita sekä valkosipulia.

Viimeisin ostos, kuvasta tosin puuttuu perunat, muikku ja valakosipuli..

Tuota jogurttia ollaan ostettu ihan alusta saakka ja se on kyllä ihan ehdoton ostos. Parempaa maustamatonta jogurttia en ole maistanut. Meillä tuo 3 kilon pönttö kestää noin viikon verran ja sitten joutuukin viikon verran odottelemaan, että sitä saa lisää. Ainahan sitä toki voisi ostaa 2 pönttöä, mutta kun jääkaappiin ei sovi. Jogurtin lisäksi ei välttämättä aina osteta muuta, mutta jos ostetaan on ostokset joka kerta aika erilaiset. Ollaan ostettu kananmunia, ankanmunia, kalaa, lihaa, pottua, leipää ja nyt eilen ensimmäistä kertaa jauhoja ja kaurahiutaleita. Aikalailla tarpeen mukaan menee ostokset, ja toki sen mukaan mitä tuotteita on tarjolla.

REKOn myötä meillä on lisääntynyt todella paljon lähi- ja luomutuotteiden ostaminen. Kyllähän niitä on pyrkinyt ostamaan jo ennen REKOakin kaupasta, mutta mieluummin ostaa suoraan tuottajalta kun tietää sen rahan menevän kokonaan tuottajalle.


REKOssahan on siis kyse siitä, että tietyin väliajoin lähialueiden (ja miksei kauempaakin) tuottajat myyvät kuluttajille omia tuotteitaan ilman (turhia) välikäsiä. Myynti tapahtuu alueen REKOn FB-ryhmässä niin, että tuottajat lisäävät myynnissä olevien tuotteidensa tiedot ja hinnat ryhmän seinälle ja kuluttaja ilmoittaa tuottajan ilmoituksen alle, että mitä haluaa ostaa ja kuinka paljon. Sovittuna ajankohtana ja sovitussa paikassa tuottajat ja kuluttajat tapaavat, jolloin sitten itse ostotapahtuma tapahtuu.


Joko te olette löytäneet REKOn? Oululaiset voivat liittyä mukaan täällä.

Hektistä elämää

Kesä tuli, kesä meni ja syksy on jo pitkällä. Mun kesään kuului opiskelua, viikon kesäloma ja reissu Prahaan sekä lisää opiskelua niin koulussa kuin kentällä.

Passi ja hammasharja sekä rahaa, mitä muuta ulkomailla muka tarvitsee..?

Päivän asu kuvat 6 viikon ajalta olisi näyttänyt aika pitkälti tältä..

Syksyn kunniaksi lyhyet hiukset ja hieman väriä piristykseksi

Kouluun on taas palattu ja nyt ehkä taas kerkeää tännekin kirjoitella. Tulossa ainakin fiiliksiä Prahan reissusta ja muutamia haasteita mitä olen bongaillut muiden blogeista. Saa myös heitellä postaustoiveita ja katson mitkä toteutan! :)

Me nousemme kostona Kullervon, soma on sodan kohtalot koittaa..

Puolustusvoimain lippujuhlaa vietetään Suomessa vuosittain 4. kesäkuuta, joka on myös C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivä. Mannerheim kuoli vuonna 1951 ja ensimmäisen kerran lippujuhla järjestettiin 1952. Lippujuhlan päivään kuuluu mm. myönnettyjen kunniamerkkien jako, ansioituneiden sotilaiden ja reserviläisten ylentäminen sekä paraati. Tänä vuonna paraati järjestettiin Oulussa ja pakkohan se oli mennä katsomaan.

Paraatin lisäksi Kuusisaaressa oli kalustoesittelyä ja näytöksiä. Yksi näytöksistä oli Midnight Hawks -taitolentonäytös. Alla yksi kuva ja postauksen lopussa videopätkä.

Midnight Hawks

Tuon lentonäytöksen jälkeen Raatin kentällä alkoi paraatikatselmus ja tässäpä kuvia kun joukot saapuivat kentälle. Paraatikatselmuksen aikana en kovin kuvia viitsinyt ottaa, sillä pääasiassa olisi näkynyt vain sotilaspoikien ja -tyttöjen selät kuvissa.

On ne niin kommeita sotilaita..

Suomen Rauhanturvaajia

Katselmuksen jälkeen olikin sitten aika siirtyä Tuiran silloille ohimarssia katsomaan. Ohimarssiin osallistui noin 1200 sotilasta ja noin 90 moottoroitua osaa. Lisäksi 4 Hornettia ja 4 Hawkia sekä 6 helikopteria teki ohimarssin aikana ylilennon. Kuvia tuli otettua tuttuun tapaan reilu 100, mutta julkaisukelpoisia vain nämä pari alla olevaa. Moottoroiduistakin osista otin kuvia mutta niistä ei oikein löytynyt mitään kovin hyvin onnistuneita kuvia.

Panssariprikaati

Maanpuolustuskorkeakoulun kadetteja

Paraatin jälkeen olisi ollut vielä tiedossa toimintanäytöksiä, mutta nälkä vei voiton ja lähdin syömään kaupunkiin. Sinänsä harmittaa että en jäänyt toimintanäytöksiä katsomaan, mutta luulenpa että siellä on ollut niin paljon porukkaa, että näkymät ei ois olleet hyvät. Toppilan satamassa olisi myös ollut nähtävää, sillä sinne oli tullut ohjusvene näytille. Ei vaan jaksanut enää syömisen jälkeen lähtä katsomaan sitä.

Tässäpä se lupaamani video. Suosittelen laittamaan äänet päälle.

#paraatissaparasta #paraati15 #midnighthawks

A video posted by Merja (@merjafrob) on Jun 4, 2015 at 8:13am PDT

Tuo otsikko on Jääkärimarssin sanoitusta. Mulla on soinut Jääkärimarssi päässä pari päivää. Ehkä se tästä helpottaa pikkuhiljaa..

Lopuksi vielä yksi asia, josta saatte miettiä onko se totta vai tarua: Mietin aikoinani tosissani armeijaan menoa.

Kauniit muistot eivät koskaan kuole, eivätkä milloinkaan jätä yksin

Tänään oli yksi rankimmista päivistä viime vuosien aikana. Oli nimittäin aika laskea rakas mummini viimeiseen lepopaikkaan.

Lepää rauhassa rakas mummini
11.8.1920 - 20.4.2015

Mummi eli pitkän elämän, 94 vuotta. Hän näki ja koki sinä aikana paljon. Sota, rakkaus, lapset, lapsen menetys, lapsenlapsia, papan kuolema. Mummi asui pitkään kotona, kunnes hän oli siinä kunnossa, ettei enää selvinnyt yksin arjessa. Onneksi hän pääsi muuttamaan aivan ihanaan Saarela-kotiin, jossa asui viimeiset elinvuotensa.

Mekko ja neule Seppälä Woman | Legginsit H&M

Muistan kun olin lapsi/nuori ja kävin mummin luona. Hän kertoili tarinoita sota-ajoista ja matkoistaan ulkomaille. Mummi myös aina piti huolen siitä, että hänen luotaan ei tarvinnut nälkäisenä lähteä pois.



Nyt minulla ei ole enää isovanhempia elossa, mutta onneksi muistot eivät koskaan kuole.

Kiirettä pitää..

Tervehdys pitkästä aikaa! Blogi on ollut mielessä melkeinpä joka päivä, mutta jotenkin sitä energiaa ei vain ole riittänyt päivittämiseen. Pääasiassa koulu vienyt sen kaiken energian ja nyt työssä oppiminen vie omansa. Meillä siis jatkui tammikuussa opinnot hoidon ja huolenpidon opinnoilla ja alkuun oli todella paljon teoriaa ja mitenkäs muuten sitä teorian oppimista testataan kuin kokeiden avulla. Meillä oli mikrobiologiaa, aseptiikkaa, anatomiaa & fysiologiaa, lääkehoitoa sekä lääkelaskuja. Tentteihin lukeminen siis vei kaiken innon tehdä yhtikäs mitään muuta vapaa-ajalla. Teorian lisäksi meillä oli myös käytännönharjoituksia, päästiin mm. katetroimaan, elvyttämään, pistelemään, kääntelemään, siirtelemään, ..

Muun muassa nämä kirjat tuli luettua kannesta kanteen tenttejä varten..

Pari viikkoa sitten meillä myös alkoi työssä oppiminen. Suoritan sen eräässä paikallisessa vanhuspalveluyksikössä ja olen kyllä tykännyt olla. Enimmäkseen teen siellä aamua, mutta myös iltaa ja yhden yövuoronkin kävin tekemässä. Onhan tuo fyysisesti paljon rankempaa työtä kuin esim. lasten kanssa työskentely, mutta kun muistaa ergonomisen työskentelytavan, niin pääsee helpommalla. Kesäkuun alussa olisi sitten tarkoitus palata kouluun opintojen pariin.

Kaverikuva herra Luu Rankon kanssa

Kesälomaahan mulla ei ole kuin viikon verran heinäkuussa. Ollaan Jaken kanssa suunniteltu jotain kivaa sille viikolle, että pystyy edes jotenkin irrottautumaan arjesta. Suunnitelmista en nyt kuitenkaan viitsi sen tarkemmin sanoa, ainakaan vielä, sillä niitä ei ole ihan täysin lyöty lukkoon.


Nyt kuitenkin pää alkaa lyömään jo tyhjää. Aamuvuoroon herännyt jo viiden aikaan enkä muutenkaan viime yötä kovin hyvin nukkunut. Mitään en lupaa, mutta yritän kirjoittaa seuraavan kerran vähän nopeammin kuin monen kuukauden tauon kera.

Liebster Award once again..

Sain jokin aika sitten narseskalta Liebster award-kysymyshaasteen, jonka tarkoituksena on ilmeisimminkin löytää uusia alle 1000 seuraajan blogeja. Olen saanut haasteen aikaisemminkin pariin otteeseen, joten mietin ensin hetkisen otanko haasteen vastaan vai en. Mulla on kuitenkin tässä ollut niin kiire koulun kanssa, että ihan hävettää kun en ole tänne postaillut, joten päätin ottaa haasteen vastaan, osittain. Vastaan siis narseskan esittämiin kysymyksiin, mutta en keksi uusia kysymyksiä, enkä haasta ketään.

1. Mikä on lempikarkkisi?
Koska suklaa ei ole karkkia (krhm..), niin vastaan tähän että Pantteri ja Pihlaja.

2. Mitä mieltä olet suomalaisista huumoriohjelmista?
Nykyisin ei tule katsottua kovinkaan paljoa suomalaisia huumoriohjelmia, sillä jotenkin tuntuu että ne on niin väkisin tehtyjä. Mutta vanhoista huumoriohjelmista kyllä tykkään, tyyliin Kummeli ja Pulkkinen.

3. Ilkein kommentti, jonka olet saanut blogiisi?
En ole saanut vielä yhtään niin ilkeää kommenttia, ettenkö olisi voinut siihen vastata samalla tavalla tai olisi ollut pakko jättää julkaisematta. Enemmänkin ne muutamat kommentit on olleet tympeitä besserwisser-tyylisiä.

4. Kuvaile tyyliäsi (vaate/asusteet jne.) viidellä sanalla?
Mukavan rento, ei viimeisintä muotia.

5. Mikä on mielestäsi parasta keväässä?
Lisääntyvä valo ja luonto herää eloon

6. Lempihahmosi muumeissa, ja miksi?
Mörkö, tuo kaikkien pelkäämä, väärin ymmärretty hahmo.Vähän niinkuin minä. Tosin sillä erotuksella, että mua ei kukaan pelkää. Toivottavasti ainakaan.

7. Mistä unelmoit tällä hetkellä?
Ulkomaanmatkasta

8. Benji- vai laskuvarjohyppy?
Laskuvarjohyppy

9. Mitä pelkäät?
Läheisteni menettämistä

10. Mitä kokkaisit kolmen tähden illalliselle?
Ai jos tekisin ruokaa kolmelle julkkikselle? Hmmm.. alkuun varmaankin joku kiva kasvissosekeitto, pääruuaksi smetana-lohta ja jälkkäriksi suklaajuustokakkua.

11. Odotatko jo ensi joulua innolla?
Khyl! Ihan koska silloin on edes muutama päivä lomaa opinnoista :D Työvoimapoliittisessa koulutuksessa ei siis tunneta syyslomaa, talvilomaa, kesälomaa, vaan opiskellaan tauotta. On meillä kyllä viiden päivän mittainen kesäloma tulevana kesänä, koska kerrytetään jollain ihme laskukaavalla lomapäiviä sen verran, ja ensi jouluna muutama päivä vapaata, mutta siinäpä se.

#tbt

Avaa tietokoneesi kuvatiedostot. Valitse kansioista järjestyksessään viides. Avaa se. Valitse kansion viides kuva ja kerro tarina sen takaa.

Bongasin ylläolevan haasteen Nooran blogista. Suuntasinkin heti oman koneen kuvakansioon ja ohjeiden mukaan sieltä löytyi alla oleva kuva.

Kukkia ja suklaata

Kuva on otettu 6.9.2012 kun tulin pitkän ja raskaan työpäivän jälkeen kotiin. Olin Jakelle valitellut pitkin päivää kuinka tympäsee kun pitää jäädä ylitöihin, niin Jake oli sitten päättänyt piristää päivääni. ♥

Erilainen teatterikokemus

Muistatteko kun tässä postauksessa kerroin kuinka toisen kuvakollaasin yhdestä kuvasta olisi tulossa postaus? No, kauempaa teidän ei tarvitse enää odottaa, sillä ajattelin että nyt voisi olla hyvä aika siitä kertoa.

En nyt muista oliko se elo- vai syyskuussa kun kuulin, että Finnkino tulee näyttämään marraskuun puolivälissä NT Live: Frankensteinin. Tiesin jo entuudestaan, että Benedict Cumberbatch (♥) näyttelee siinä ja kavereilta kuullut, että Benedictin on siinä mahtava. Ja toki jos mahdollista, niin kannattaa käydä katsomassa se versio, jossa hänellä on hirviön rooli. Toinen versiohan siis on, että Benedict näyttelee Frankensteinia ja Jonny Lee Miller hirviötä. Tietenkin otin heti selvää, että minä päivänä tuo Benedict hirviönä näytetään ja eipä mennyt kauaa, kun olin varannut lipun kyseiseen näytökseen.

Kyllähän tuo lipun hinta hieman kirpaisi, 26 euroa, mutta tuli se halvemmaksi kuin lähteä Lontooseen saakka katsomaan. NT live esitykset on siis kuvattu Lontoon Royal National Theatressa ja esityksiä näytetään sateliitin välityksellä ympäri maailman mm. elokuvateattereissa. Esityksiä on vain muutama/näytelmä. Aina joskus niitä saattaa tulla myös uusintanakin, Frankenstein hyvänä esimerkkinä.

Ja mitä tulee itse tuohon esitykseen, niin oli kyllä hintansa arvoinen kokemus. Benedictin eläytyminen hirviön rooliin on kyllä ihan omaa luokkaansa. Ja se, miten Benedict hallitsi kroppansa liikkeet. Välillä näytti kuin Benedictillä ei olisi mitään luita kehossaan, niin notkeasti liikkui. Ja ei kyllä ole valittamista Jonnynkaan roolisuorituksesta Frankensteinina.Kesto tuolla esityksellä on hieman päälle 2 tuntia, mutta kertaakaan en katsonut kelloa toivoen esityksen loppuvan. Itse asiassa olin vähän hölmistynyt kun tajusin näytelmän olevan loppusuoralla. Vastahan se alkoi, mihin aika katosi..?

Tässä vielä virallinen traileri esityksestä. Ja suosittelen kyllä katsomaan koko esityksen, jos siihen joskus tulee mahdollisuus ja Frankensteinin tarina vähänkään kiinnostaa.